Onko Suomi kuin Rooman valtakunta

Rappion ja tuhon syitä

1. Nopea avioerojen kasvu ja perheen halveksiminen, avioliiton romuttaminen. Läntinen sivistyksemme ei ole koskaan ollut niin vakavan ja perustavaa laatua olevan uhan kourissa kuin nyt olemme. Kaikkein tärkein ihmissuhde on tuhoutumassa. Merkityksellisin kasvupaikka on lyöty säpäleiksi. Perhe - elämää vastaan hyökätään kaikilta tahoilta. Yhteiskunnan perusyksikkö on häviämässä. Paikkaa, jossa ihmisen tulisi kasvaa terveeksi yksilöksi, ei enää ole sellaisena, että se voisi tapahtua. Tasapainoinen koti on harvinainen ilmiö. Siksi tasapainoiset ihmiset ovat myös harvinaisia.

2. Lisääntyvä huvittelunhalu ja urheilukilpailujen raaistuminen. Douping-käryt ovat normaaleja ilmiöitä. Pommiuhkat siellä sun täällä. Ihminen etsii tyhjyyteensä tässä pika yhteiskunnassa itsekkäästi nautintoa toisensa perään kiihtyvällä vauhdilla.

3. Jatkuvat verojen korotukset ja tuhlaileva elämän tapa. Valtion lainanotto paisumassa yli äyräiden. Kunnat kipristelee perässä. Verojen kevennys puheet ovat kuin sumun häviämistä maisemasta. Mihin olemme matkalla. Totuus on taruakin ihmeellisempi. Kysymykseen; miten kierre katkaistaan; vastaus lienee tuhannen taalan arvoinen.

4. Jättiläismäinen sotakoneistojen rakentaminen, vaikka todellinen vihollinen on kansan moraalinen rappio. Oikean ja väärän raja on hämärtynyt olemattomiin. Eivät ole vieraita meille uutiset pelureiden tuottamista kansantaloudellisistakaan tappioista tai muusta epärehellisyydestä, jonka pintaan nouseminen lienee vain jäävuorenhuippu. Sodan mielettömyys hiipii olohuoneisiimme TV:sta.

5. Uskonnon (uskon) rappio ja uskon kalpeneminen pelkäksi muotomenoksi, jolla ei ole vaikutusta elämään. Meillä on varaa tukea roskakulttuuria, juoda viinaa miljardien markkojen edestä. Joku on tehnyt laskelmia, jonka mukaan alkoholin takia yhteiskunta menettää rahaa kolme kertaa enemmän kuin mitä Alko sillä voittaa. Entäpä huumeiden vaikutus ? Uskonnon rappiosta kertoo seurakuntaelämän lamaantuminen. Ei tunneta syvän hengellisen elämän todellisuutta, todellista yhteyttä Jumalaan. Piispatkin puhuu mitä sattuu.

Eduskunnan arvokas työaika menee pohtiessa sukupuolineutraalia avioliittoa, vaikka kansakunnan oikea hätä on ihan muualla

Apua koteihin

Maan  äidit väsyy. Lapset surmataan. Isät ovat hukassa. Avioliiton arvovaltaa murretaan. Kärsimys vain kasvaa.
"On tullut ilta ajan, Ei rauhaa tunne maa. Nyt ennustukset sanan, jo täyttymyksen saa. On ahdistusta, nälkää, On tuskaa täynnä maa. Ja ihmiskunta pelkää, Kun taistot raivoaa. Nyt laittomuus saa vallan, Ja rakkaus kylmenee, Ei kuulla sanaa Herran, Kansa itse hallitsee." runoili Aimo Huttunen aikoinaan.
Onko toivoa tälle kaikelle. Lainaan runoilijaa, Sä Herran kansa herää ja nouse valvomaa. Ei nukkua saa enää.." Lainsäätäjät herätkää. On aika ottaa todesta se hätä, joka joka aamu on uutisotsikoissa.
Lapsiperheet tarvitsee apua eikä vain sanoja. Kodinhoitajien ammattikunnan palauttamisen puolesta on jopa otettu kantaa. Kirjoitin tuosta asiasta 10.7.2012 täällä blogissani - Kodinhoitajan ammatti takaisin. Voit käydä sen sieltä lukemassa. Kirjoitus julkaistiin myös Keski-Uusimaa lehdessä.

YK.n lapsen oikeuksien päivänä

Kohta minä hyppään junaan ja menen eduskuntatalon portaiden eteen kynttilämielenosoitukseen. Mutta ennen sitä lapsen oikeksien sivuilta muistutuksia lapsen oikeuksista

Jokaisella lapsella on erityisiä lapsen oikeuksia.

Ne perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. YK:n lapsen oikeuksien sopimus koostuu yhteensä 54 artiklasta.

Minulla on oikeus elää turvassa

Jokaisella lapsella on oikeus elää turvassa kaikelta, mikä voisi vahingoittaa häntä. Aikuisten tehtävänä on suojella lapsia esimerkiksi väkivallalta ja sodalta. Kukaan ei saa tehdä pahaa lapselle. Jos lapselle kuitenkin tapahtuu jotain pahaa, aikuisten täytyy auttaa häntä.

Jokaisella lapsella on oikeus omaan nimeen ja kansalaisuuteen. Jokainen saa olla oma ainutlaatuinen itsensä. Jokaista tulee kunnioittaa riippumatta siitä, onko hän tyttö vai poika, millainen on hänen perheensä, mitä kieltä hän puhuu, mistä maasta hän on kotoisin, mihin hän uskoo tai miltä hän näyttää. Ketään ei siis saa syrjiä, kiusata tai kohdella muuten huonommin kuin muita siksi, että hän on erilainen.

Jokaisella lapsella on oikeus elämään, joten lapsille täytyy turvata mahdollisuudet elää ja kehittyä. Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy omaa vauhtiaan, eikä sitä saa kukaan kiirehtiä. Toisaalta lapsella on oikeus saada aikuisten tukea kasvussaan. Jokaisella lapsella on oikeus olla lapsi.

Jokaisella lapsella on oikeus elää omien vanhempien kanssa, jos hänen on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmilla on oikeus saada tukea lasten hoitamiseen, esimerkiksi päivähoitoa. Jos vanhemmat eivät jostain syystä voi huolehtia lapsesta, täytyy järjestää joku muu aikuinen pitämään hänestä huolta. Lisäksi jokaisella lapsella on oikeus terveydenhoitoon ja sairastuessaan oikeus saada sairaanhoitoa.

Jokaisella lapsella on oikeus sanoa, kirjoittaa tai vaikka piirtää omia mielipiteitään ja ajatuksiaan, kunhan se ei loukkaa muita. Jokainen lapsi saa ajatella ja uskoa niin kuin haluaa riippumatta toisten mielipiteistä. Kun aikuiset päättävät lapsia koskevista asioista, heidän täytyy pohtia, mikä on lasten kannalta parasta. Heidän täytyy kuunnella lasten mielipiteitä ja ottaa ne huomioon.

Jokaisella lapsella on oikeus etsiä ja hankkia tietoa itseä kiinnostavista asioista esimerkiksi television, radion, lehtien ja internetin avulla. Aikuisten tehtävänä on kuitenkin suojella lapsia sellaiselta tiedolta, joka voi olla lapsille vahingollista. Siksi aikuiset voivat rajoittaa internetin käyttöä tai kieltää sellaisten televisio-ohjelmien katsomisen, joista voi esimerkiksi tulla paha mieli tai saada painajaisia.

Jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua ilmaiseksi. Koulussa lapsella on oikeus saada tukea oppimiseen. Lapsella on oikeus oppia tietoja ja taitoja, joita on tärkeää osata elämässä. Tällaisia tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi toisten ihmisten kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja ympäristön suojelu.

Jokaisella lapsella on oikeus viettää vapaa-aikaa ja leikkiä. Lasten ei siis tarvitse tehdä työtä tai olla vain koulussa. Lapsilla voi olla joitakin kotitöitä, mutta tärkeää on, että aikaa jää myös leikkimiseen, pelaamiseen, kavereiden kanssa olemiseen ja muuhun mukavaan vapaa-ajan tekemiseen. Lisäksi lapsella on oikeus levätä, kun väsyttää. Aikuisten tehtävänä on turvata lapsille riittävästi lepoa.

Mikä saa minut nauramaan

Katsoin erästä kuvaani ja ihmettelin. Onko minusta tullut noin totinen. Miksi ? Onko elämän myllerrykset vienee mukanaan katselemaan tähän maalliseen ja katoavaan. Riipunko kiinni jossakin sellaisessa, joka katoaa ja tuottaa vain hapannaaman.

Ovatko naurun ja ilon aiheet kadonneet. Ihan piti tarkistaa kurssia. Sitten luin hassua kirjaa ja olin tikahtua nauruuni. Nauramisen taito ei ollut mininkään kadonnut. Sieltä syvältä sisimmästä se pulppusi kuin raikas lähde. Toisen kerran nauroin unissani niin että heräsin siihen. Ja mikä on kutkuttavinta, lastenlasten omatekoiset filosofiat elämästä.

Mikä muu saa nauramaan. Ystävän kanssa aito hulluttelu ja huumorilla höystetty keskustelu. Makeaa on myös estraditaide, jossa puhdas huumori kutkuttaa sisikuntaa. 

 

Raamattukin sanoo, ilo Herrassa on meidän väkevyytemme. Se on totta. On eräs ”nimeltämainitsematon”, joka ei siitä tykkää. Se yrittää saada ihmiset synkkyyden valtaan ja katsomaan surkeita epäonnistumisiaan tai kantamaan murheita niin että puserokin painaa tuhat kiloa. Herää. Se on pajunköyttä jota sulle syötetään. Nakkaa se pihalle ja julista. Minä iloitsen ja riemuitsen Herrassa, Jumalassa niin kauan kuin elän. Eikä tämä tarkoita mitään kevytmielistä iloa, vaan ihan taivaallista iloa. Taivaallinen ilo ei ole pitkänaamaisuutta vaan leveätä hymyä ja naurun kaikua.