torstai 26. helmikuuta 2015

Tappaako kauppa suomalaisen ruokatuotannon

Hei suomalainen. Tykkäätkö syödä Suomen kuulaassa kesässä kypsyneitä mansikoita, mustikoita, puolukoita. Tykkäätkö muhevista juureksista, jotka ovat kasvaneet puhtaassa pellossa. Maiskutteletko mielelläsi ”mansikin” maitoa, joka on saanut ammua isäntänsä ja emäntänsä puhtaassa navetassa rouskutellen heinäpaallista ateriaansa. Tykkäätkö ylipäätään kotimaisesta ruuasta. Tykkäätkö, että viljelijä, maidontuottaja saa edelleenkin elantonsa harjoittamastaan elinkeinosta. Tykkäätkö, että kotimainen vilja saa kasvaa ruokapöytiimme.
Hätkähdin Keski-Uusimaan (26.2.15) lukijan kirjoituksessa otsaketta: Haluaako kauppa tuhota suomalaisen maatalouden? K-ryhmän, S-ryhmän, Lidlin hintasotahan osuu juuri suomalaisen ruokatuotannon nilkkaan. Maidon, leivän saa melkein ilmaiseksi kaupan hyllyltä. Paljon ei edes kannata itse leipoa sämpylöitä ym., niin on halpaa. Tämä ei voi olla oikein viljelijää ja maidontuottajaa kohtaan. Maidotuottaja saa 35 senttiä/litra tai perunan tuottaja vain 15 senttiä kilolta, entäs ne lantut, jotka joulun alla jäivät viljelijän pellon reunaan mätänemään.
Tämä ei ole oikein suomalaista ruokatuotantoa ajatellen. Näen, että tietä ollaan avaamassa Yhdysvaltojen ja EU:n väliseen vapaakauppasopimukseen TTIP.iin. Se herättää minussa pelkoa. ”Tulleja ja kiintiöitä EU:n ja USA:n välillä on jäljellä enää vähän, joten neuvottelujen todelliset väännöt koskevat sellaisia asioita kuten hormonien ja antibioottien käyttöä lihantuotannossa, kasvien geenimuuntelua, julkisia hankintoja ja ulkomaisten investoijien oikeuksia.”
Minä en ainakaan halua syödä geenimanipuloitua tai kloonattua perusraaka-aineista valmistettua ruokaa, jota kuskataan ulkomailta. Tällä älyttömälle kilpailulle on saatava piste.
Sitten itkemme autioituvaa maaseutua. Pian itkemme myös kurnivan vatsamme kanssa, jos ja kun maailman ruokatuotanto pahenee.
Pitäkäämme kiinni maaseudun asuttamisesta ja suomalaisesta ruokatuotannosta. Se on viisautta ja Isänmaallista.

tiistai 10. helmikuuta 2015

Korjaan kamppeeni ja liityn Keskustaan, mikäli....

Mitä? Iltatee oli mennä väärään kurkkuun. Uutiset kertoivat, että Keskusta ehdottaa vaaliohjelmassaan keskioluen siirtämistä takaisin Alkoon kauppojen hyllyiltä. Olipas uutinen.
Taitaa olla vaalikikka, vaikka hihkaisinkin riemusta.
Millä ryminällä tuo kaiken kansan iloliemi aikoinaan rynnikään kauppojen hyllyille. Siinä ei auttanut Niilo Ylivainion vastustusmarssit eikä mitkään. 1980-luvun alussa keskioluen palauttamista Alkon tiskien taakse ajettiin voimakkaasti. Helsingin kristillisen raittiustyön edustajat järjestivät marssin keskiolutta vastaan Helsingissä 13.9.1980. Senaatintorille marssittiin tunnetun helluntalaissaarnaajan Niilo Yli-Vainion johdolla.
 
Keskioluen vapauttamisen seuraukset ovat näkyneet järkyttävinä tämän humalahakuisen kansan keskellä. Vapaus rellestää ja juoda melkein missä vain.(alla lehtikuva 1978)
MTV.n sivuilta juttu 2012: ”Uudenvuodenyönä 1969 keskiolut vapautettiin. Sen tarkoituksena oli saada viinan kotipolttoon hurahtanut kansa juomaan miedompia juomia. Siten suomalaiset raitistuisivat, näin ajateltiin. Vaan toisin kävi. Keskioluen vapauttaminen muutti rajusti Suomea
Sen jälkeen kun keskiolut vapautettiin kauppojen myytäväksi, alkoholinkulutus on kasvanut rajusti. Puolen vuosisadan aikana se on jopa viisinkertaistunut. Alkoholiongelma on työikäisten miesten yleisin kuolinsyy.
Vuonna 1969 tapahtunut muutos oli valtava. Eniten se vaikutti elämään maaseudulla, sillä ennen alkoholilain uudistusta alkoholia oli hankittu laillisesti lähinnä kaupungeista. Kautta maan asenteet alkoholia kohtaan vapautuivat, mikä lisäsi erityisesti naisten, tyttöjen ja poikien juomista.”
Kansan raitistaminen ei onnistunutkaan viinan vapauttamisella, päinvastoin kansanterveydelliset haitat ovat vain lisääntyneet. ”Viinahulluuden” jälkiseuraamusten korjaamisiin kuluu miljoonia euroja.
Porvoon Raittiusseura perustettiin 1884, kun Werner Söderström huolestui työläistensä päihdeongelmista. Ensimmäisten allekirjoittaneiden joukossa oli paljon kaupungin sivistyneistöön kuuluvia mm. Werner Söderström, kirjakustantaja, lehtorit B. Nyberg ja E. Lönnberg, oli pappeja ja muita kirkon virkailijoita. Yleensäkin vakavia, uskonnollismielisiä henkilöitä, joten on luonnollista, että seura perustettiin kristillis-siveelliselle pohjalle. Päätettiin asettua ehdottoman raittiusvaatimuksen kannalle. Tämmöiseen ajatukseen on helppo yhtyä. Ja mikä ettei, jos keskiolut vedetään takaisin Alkoon. Sopii. Saattaisinpa harkita, että korjaan kamppeeni ja liityn Keskustaan mikäli heidän aloitteestaan keppana vedetään takaisin Alkoon.
Mutta uskon enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen viinan käytön torjunnassa. Porvoon raittiusseuran lipunkantajana olen saanut olla 1990 luvulla kymmenen vuotta. Raittiuseura panostaa lasten ja nuorten opastamiseen. Elämä ilman päihteitä on normalia eikä epänormaalia. Vanha totuus- opeta poikanen tiensä suuntaan niin hän ei siltä vanhanakaan poikkea.





sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Elämälle vieras päätösesitys nurin

Hallitus taisi pelästyä, että isoäidit tulee ja laittaa ruotuun porukan. Ja varmasti tullaankin, jos vastaisuudessakin yritetään viedä elämälle vieraita lakeja läpi. Eli pitkä ja tuskallinen vääntö lastenkotihoidontuesta päättyi tällä erää voittoon. Vanhemmat voivat edelleenkin päätttää kuinka hoitavat vanhempainrahakautensa.
KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman iloitsee siitä, että kotihoidon tuki säilyy.
” Olen tyytyväinen, että hallituksen puheenjohtajat päättivät vetää pois esityksen kotihoidon tuen kiintiöittämisestä. Olemme käyneet näistä esityksistä uuvuttavan, koko vaalikauden kestäneen väännön. KD eduskuntaryhmä on antanut puheenjohtaja Räsäselle koko prosessin ajan vahvan tuen pysyä tiukkana viimeiseen asti. On harmillista, että kiista piti viedä näin pitkälle, mutta lopputulos on kuitenkin hyvä. Viisas ratkaisu.”
Näin hallituksessa työskentely ei ole ollut turhaa. Valtionvarainministeriö oli laskenut tammikuussa, että kyseisellä ehdotuksella ei olisi ollut vaikutusta talouteen, vaan siitä olis koitunut lisäkuluja noin 10 000 lapsen siirtyessä kotihoidosta kunnalliseen päivähoitoon.
Tutkimukset ovat tuoneet esiin, että alle kolmevuotiaita lapsia ei pitäisi hoitaa lainkaan päiväkodeissa. Syy on, että se voi olla vahingollista lapsen kehitykselle, mikäli hänellä ei ole aikuista kehen muodostaa turvallinen kiintymyssuhde.
” Kotihoidontuen kiintiöittäminen olisi ollut elämälle vieras ja yhteiskunnalle kallis ratkaisu. Se olisi vähentänyt perheiden valinnanvapautta, kaventanut lasten oikeutta omien vanhempiensa ja isovanhempien hoitoon, lisännyt turhaa sääntelyä, paisuttanut julkista taloutta tuottamalla työpaikkoja lähinnä päiväkoteihin. Se ei olisi vähentänyt kestävyysvajetta ja päinvastoin lisännyt valtion talouden menoja noin 80 miljoonalla eurolla,” sanoo Östman
Viikonlopun upea päätös. Mutta isoäidit tulevat valvomaan lastenlastensa parasta aina.