MATKALAULU
PYHÄLLÄ MAALLA
KATSO,
KUINKA HYVÄÄ JA SULOISTA ON, ETTÄ VELJEKSET SOVUSSA ASUVAT! SE ON
NIIN KUIN KALLIS ÖLJY PÄÄN PÄÄLLÄ, JOTA TIUKKUU PARTAAN -
AARONIN PARTAAN, JOTA TIUKKUU HÄNEN VIITTANSA LIEPEILLE. SE ON NIIN
KUIN HERMONIN KASTE, JOKA TIUKKUU SIIONIN VUORILLE. SILLÄ SINNE ON
HERRA SÄÄTÄNYT SIUNAUKSEN, ELÄMÄN, IKUISIKSI AJOIKSI. PS.133:1.
Eräänä
iltana - istun raamattuni äärellä, Psalmin sana liimautuu kuin
tarralappu sydämeeni. Mietiskelen. Menen nukkumaan. Yöllä herään
klo 02.15. Tarralappu alkaa pompottaa sydämessäni. Pyhä Henki
kuiskaa. Muistatko missä ja mitä tapahtui, kun viimeksi sait tämän
Psalmin 133?
-
No, muistan... Ajatukseni lähtevät virtaamaan.
-
Kuuma hiekka polttaa jalkojani. Aurinko porottaa täydeltä
terältään. Ihmiset istuvat palmujen ja päivänvarjojensa alla,
naiset lierihattuineen ja miehet kalastajanhattuineen. On tukalan
kuumaa ja hikistä. Missä olemme? Kuolleen meren rannalla
Israelissa.
Olemme
rukouskonferenssimatkalla mieheni Alpon kanssa. Konferenssiin
osallistuu noin 2000 ihmistä eripuolilta maailmaa. Kaikki ovat
tulleet rukoilemaan Israelin ja kansojen puolesta, ylistämään
elävää Jumalaa ja kuulemaan sanan julistusta. Konferenssin
päätteeksi matkaamme busseissa eripuolille Israelia. Me siis olemme
bussissa, joka menee kuolleelle merelle.
Sadat
ihmiset kokoontuvat rannan tuntumaan. Kansainväliset julistajat,
miehet ja naiset puhuvat. Ylistetään lauluin ja rukouksin Israelin
Jumalaa. Lavalle nousee messiaaninen juutalainen pastori ja
arabipastori. Yhdessä he ylistävät Jumalaa ja siunaavat toisiaan.
Arabipastori kehottaa: Rukoilkaa meidän arabien puolesta
erityisesti; yhtälailla kuin juutalaistenkin puolesta. Istumme 6-8
henkilön ryhmissä. Kehotuksen saatuamme pitäisi alkaa rukoilla.
Tuskailen mielessäni. Voi tätä kuumuutta. Ei vähempää voisi
kiinnostaa rukoilla juuri nyt.
Äh.
Joku aloittaa rukouksen ja samassa koen kuinka Pyhä Henki lennähtää
ylleni. Psalmin 133 sanat tulivat mieleeni. Kyyneleet alkavat
virrata. Lysähdän polvilleni maahan ja lopulta olen otsa hiekassa
rähmälläni, suukin melkein täynnä kuumaa hiekkaa. Itken ja itken
rukouksen noustessa huuliltani Psalmin sanoin. Herra, kuinka suloista
on, kun veljekset, juutalaiset ja arabit sovussa asuvat, Aabrahamin
perilliset. Herra tulkoon tuo päivä pian, että tuo ihmeellinen
sinun öljysi vuotaisi täällä Lähi-Idässä ja aina kansakuntiin
asti.
Tuota muistellen, makaan selälläni yöllä klo 2.15 Pyhän Hengen puhuttelussa. Tämän Psalmin sanoma kuuluu Suomellekin, tälle kansalle. Herra, ihanko totta? Rukous alkaa tulvia sydämeeni. Hyppään ylös sängystä ja kirjoitan muistiin:
RUKOUS
Kaikkivaltias
Isä, Jeesuksen nimessä murtukoon tuo hirvittävä, erottava
väliseinä tässä maassa Suomessa, joka erottaa Jumalan lapset
toisistaan. Kaatukoon kaikki se, joka nostetaan Jumalan tuntemista ja
Jumalan sanaa vastaan, Jeesus sinun siunatussa Pyhässä nimessäsi,
maahan vuotaneen veresi tähden. Tulkoon sopu ja suloisuus veljesten
ja siskosten kesken. Vuotakoon tuo suloinen Pyhän Hengen voide, joka
on kuin kallis öljy ”aaroneitten” parroissa ja ”estereitten”
hiuksissa, aina viittojen ja helmojen liepeisiin asti. Sillä se on
suloinen voide Suomen Siionille, joka tulee valumaan koko kansan
keskuuteen.
Vihollisen valta on murrettu ristillä, erottava väliseinä on revitty Jumalan ja ihmisen väliltä ja toinen toisemme väliltä. Vuotakoon taivaallinen öljy sulattaen vihollisuuden, kateuden, katkeruuden, kaunan siskosten ja veljesten väliltä. Valukoon se niin vahvana, että muurit kaatuvat ja erottavat väliseinät häviävät, Jeesus sinun nimiisi otettujen keskeltä, että suloisuus ja sopusointu olisivat keskellämme eri seurakunnista huolimatta. Näkisimme veljemme ja siskomme ja yhdessä antaisimme Jumalan sulan hyvyyden ja laupeuden koskettaa kansaamme.
Vihollisen valta on murrettu ristillä, erottava väliseinä on revitty Jumalan ja ihmisen väliltä ja toinen toisemme väliltä. Vuotakoon taivaallinen öljy sulattaen vihollisuuden, kateuden, katkeruuden, kaunan siskosten ja veljesten väliltä. Valukoon se niin vahvana, että muurit kaatuvat ja erottavat väliseinät häviävät, Jeesus sinun nimiisi otettujen keskeltä, että suloisuus ja sopusointu olisivat keskellämme eri seurakunnista huolimatta. Näkisimme veljemme ja siskomme ja yhdessä antaisimme Jumalan sulan hyvyyden ja laupeuden koskettaa kansaamme.
”Sillä sinne on
Herra säätänyt siunauksen, elämän, ikuisiksi ajoiksi.”