Viime aikoina on mielen vallannut syvä harmistuminen. Järvenpäähän rakennettava skeittipuisto nuorisolle maksaa 721 000 euroa. Kustannukset meni överiksi. Koirille rakennettu puisto maksoi aiemmin noin 200 000 euroa. Samaan aikaan budjettia rakennettaessa on monenlaisia tosi tärkeitä ja arvokkaita asioita leikkurin alla, yksi esimerkki ikääntyneiden ihmisten päivätoiminnan lopettamisuhka. Talous on tiukoilla. Kaupunkilaiset ovat olleet oikeutetustikin äkämystyneitä.
Meille valtuutetuillekin Skeittipuiston rakentamisen kustannukset tulivat melkoisena yllätyksenä. Kuinka siinä näin kävi.
Budjettikokouksessa 8.12.2014 päätettiin vuoden 2015
talouden raameista. Toimialoille määritellään tietyt summat, jolla esim
lasten ja nuorten palvelualue hoitaa sektorinsa. Investoinnit sisältyvät
investointiosioon. Skeittipuistoa ei mainittu listassa vaan se sisältyi
Puisto- ja liikuntapaikat,- Nuoriso- ja toimintapuisto alle.
Viranhaltijat sitten hoitavat taloutensa kyseisten raamien mukaan, jotka
on annettu.
Päätöksen tekokulttuuri on muuttunut 10v sisällä
melkoisesti. Joskus aiemmin budjettia käsiteltiin yksityiskohtaisemmin,
niin että valtuutettuna tiesi tasan tarkaan, mihin rahoja käytetään
vaikkapa esim vihannesleikkurin, padan tai muun laitteen hankinta
laitoskeittiöön. Nyt emme tiedä, budjettia ei sillätavalla avata.
Toimintatapoja muutettaessa on luultu saatavan aikaan sujuvuutta mutta
se onkin tuottanut yllätyksiä, joita ei ehkä osattu arvata. Asiaan on puututtava.
Päätöstä ikäihmisten päivätoiminnan
lopettamisesta ei ole vielä tehty. Se on vasta tulevan vuoden
budjettiehdotuksessa, josta tulemme vielä vääntämään kättä kuin myös useasta muustakin asiasta.
Budjetin lähetekeskustelu:
Sibeliuksen
150 juhlavuoden juhlinta on kääntymässä syksyn väriloiston myötä
loppusuoralle. Onko elämä Järvenpäässä samanlaista kuin sata
vuotta sitten. Ovatko ihmiset erilaisia vai samojen asioiden kanssa
painivia.
Ajattelen,
että tietynlaiset asiat ovat kautta historian aina askarruttaneet
ihmisiä. Millainen on tulevaisuus. Miten selvitään tästä
päivästä kaikkine taloushuolinemme.
Vanhoissa
kartoissa Järvenpään kylä on mainittu jo 1500-luvun puolivälissä
sekä suomen- että ruotsinkielisellä nimellä. Silloin Järvenpäässä
oli luultavasti kahdeksan taloa.
Järvenpään
taajama, kauppala ja 1967 lähtien kaupunki on kasvanut vuosi
vuodelta ja asukkaiden lisääntyessä ovat palvelutarpeetkin
kasvaneet. Niinpä kaupunki on rakentanut ja rakennuttanut vuosien
varrella lukuisia kouluja, päiväkoteja ja muita palvelutiloja.
Tämä
rakentaminen jatkuu suurella vauhdilla tänään. Pajalaa,
Tupalantien alue, Lepolaa, terveystaloa jne.. odotamme uusia
asukkaita alueelle. Asukasmäärän lisääntyminen tuo haasteet
palveluiden järjestämiseen. Talouden raamien kestävyyttä
koetellaan. Tulevan vuoden budjettia mietittäessä on tärkeää
muistaa kuntien tehtävät, mistä tulee huolehtia yhteisiä varoja
käytettäessä. Aiheetta ei arvostella skeittirampin kallista
rakentamista tai koirapuistoa. Vaikka skeittiramppi onkin tämän
päivän nuorison yksi suosittu liikuntamuoto. Lapsenlapsenikin
(6v.)muistaa kysyä melkein joka kerta tavatessamme. Mummi, joko se
ramppi on valmis. Hän on innokas temppujen tekijä potkulaudalla ja
pyörällä. Lasten liikkumiseen tulisi enemmän kiinnittää
huomiota, en tarkoita että pitää rakentaa kalliita juttuja vaan
ylipäätään opettaa liikkumisen merkitystä. Koulut ovat tässäkin
asiassa merkittävässä asemassa. Sen tähden katson, että
opetuspuolen resurssien liika tiukentaminen ei ole tulevaisuuden
kannalta hyvä. Kehys on tiukka. Antaako se tarpeeksi voimavaroja
lasten- ja nuorten palvelualueelle.
Vähäistä
ei ole myöskään toisesta ääripäästä huolehtiminen.
Ikääntyneet ja toimintarajoitteiset tai mielenterveyskuntoutujat,
lähimmäisemme eivät useinkaan nouse enää barrikadeille
puolustamaan oikeuksiaan.
Saatoimme
viime lauantaina iäkkään ystävämme haudanlepoon. Hänestä ei
olisi ollut enää vuosiin asukkaaksi palvelutaloihin vaan hän
tarvitsi laitospaikkaa. Hoito Vanhankylänniemessä oli asiallista ja
paikallaan. Älkäämme unohtako tämän tyyppisen hoitotarpeen
olemassa oloa innossamme rakentaa uusia palvelumuotoja ikääntyneelle
väestölle.
Tulevaisuuden
suuri haaste on meneillään oleva pakolaisten vyöry maahamme. Se
koskettaa ihan varmasti myös Järvenpäätä ja talouttakin jossain
määrin. Kuinka olemme siihen varautumassa ?
Taloustieteen
nobelisti Joseph Stiglitz arvostelee Suomen leikkauksia. Nobelisti
ihmettelee ajatusta, että leikkaukset ovat välttämättömiä,
koska lastenlapsille ei haluta jättää velkataakkaa. Hänen
mukaansa Suomi päinvastoin ryöstää lapsiltaan, kun se ei tee
järkeviä investointeja lainarahalla. Pääministeri kuittailee
vastaan. Ottamatta kantaa sen enempää. Tästä on hyvä loikata Järvenpään investointeihin.
Meillä ei ole jarruteltu investoinneissa vaikka on alamäki
taloudessa. Velkaa on otettu. Mitähän se muuten olisi Järvenpään
velan määrä laskettuna samalla lailla kuin valtionvelka
bruttokansantuotteeseen nähden. Paljonko on Järvenpään
kansantuote ja montako prosenttia siihen nähden on velkaa. Eli missä
mennään.
Vuodelle
2016 suunnitelmassa emon velkaa olisi 1960 €/as ja konsernivelka
jo
hipoisi 6922 €/as.
Velka
on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa. Sentähden
suhtaudun lainanottoon ylipäätään melko nihkeästi, jos lainalle
ei löydy katetta. Kyllä, investoinneilla on yleensä katetta, mm.
asuntorakentaminen.
Hyvä
puheenjohtaja
Järvenpää
ihmistensä näköinen kaupunki. Oikeutetusti järvenpääläiset
odottavat ihmisläheistä ja huolehtivaa politiikkaa.
Järvenpääläiset
ovat auttavaisia ihmisiä. Sen osoittaa pakolaisille järjestetty
avustuskeräys. Tavaraa on tulvinut enemmän kuin ViaDian tilat
pystyy ottamaan vastaan.
Kuntaliitoshankkeiden kaatuessa on vain katsottava kirstumme sisältöä ja
tehtävä budjetti sen mukaan kuin on varaa. Muistaen prioriteetti,
lapset, nuoret, puolustuskyvyttömimmät. Mahdollisen Sote
uudistuksen myötähän meille ei paljon muuta päätettävää
jäännekään.
Toivotan
meille kaikille malttia ja rauhallisuutta kaiken yllättävän ja
oudon myllerryksen keskellä. Emme voi perääntyä eikä
menneisyydessä tapahtunut määrittele tulevaisuuttamme.
Tehkäämme
yhdessä Järvenpäästä kaupunki, jossa välittämisen ja yhdessä
tekemisen henki saa kukoistaa kukkivia polkupyöriä myöten