Kunta uudistuksen väliraportista

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Visio: älykäs, ketterä, verkostomainen kaupunki. Sanoilla luodaan mielikuvia. Miten kaupunkia voidaan sanoa älykkääksi. Ketteryys ja verkostomaisuus, se kyllä toteutuu.

Eittämättä tulee mieleen, jääkö ihmisten hyvinvointi sivuseikaksi, kun raha ratkaisee säästöjä haettaessa. Olisiko koko kuntien yhdistymispaineita edes tullut, jos koko maan talous olisi kunnossa. Väliraporttia kuunnellessani Keravalla, jäi päällimmäisenä mieleen Eero Laesterän talouden madonlukujen luettelu. Veronkorotuksia, veronkorotuksia ja sopeuttamisia toisensa perään tehtiinpä sitten mitä tahansa. Jos ei tehdä mitään tai vaikka tehtäisiinkin, on talouden syöksykierre näillä näkymin vain syvenevä. Mietityttämään jäi myös jokaisen kunnan hyvinkin erilaiset tavat toimia. Organisaatioiden yhteensovittaminen voi tuottaa tuskaa.

Lausuntopyyntöön. Metropolihanketta ei pidä piilottaa kaappiin luurangoksi, joka ponnahtaa esiin arvaamattomasti. Sen on näyttävä selvästi jo tätä visiota luotaessa.

Kuntaliitoksessa on hyviäkin asioita. Mielestäni kuntaliitokset toisivat selkeyttä erityisesti maankäytön ja kaavoituksen, sekä liikenteen osalta. Tästä pitkällä aikavälillä hyötyisi koko 8 – kuntien alue.

Pienten kuntien on vaikea suoriutua kilpailussa, kun puhutaan infrastruktuurin kehittämisestä Globaalissa kilpailussa

Huomioni kiinnittyy erityisesti kouluverkko suunnitelmaan. Suunnitelmat näyttävät hurjilta. Koulujen määrä supistuisi väljässäkin mallissa melkoisesti nykyisestä. Onko massiiviset koulut järkeviä lasten kannalta. Pelkään, että tässä muutosmylläkässä lapset jää totisesti jalkoihin. Tämä tulee ottaa huomioon tehtäessä tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä. Kunnille jää kouluverkkosuunnitelmassa hahmotelmassa useita kiinteistöjä. Kuntien ensisijainen tehtävä ei ole omistaa suuria kalliita kiinteistömassoja, vaan tuottaa palveluita. Niin. Kuntaliitoksen myötä vapautuvia kiinteistöjä on voitava tarjota vuokralle tai myydä yrityksille toimitiloiksi tai muuntaa yhdistyneen kunnan muuhun käyttöön ainakin joitakin...

Kaikkien kuntien talous on tiukalla. Sen tiedämme. Kuntaliitosten etu ja yhdessä tekemisen etu on se, että päällekkäishallintoa voidaan purkaa ja näin saadaan säästöjä.

Mutta kuntatyöntekijöiden 5- vuoden erityissuoja irtisanomisten osalta pitäisi pystyä purkamaan lainsäädäntöä muuttamalla. Millään muulla ammattiryhmällä ei tietääkseni tällaista etua ole. Kyse on siis yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamisesta. Jos tässä onnistuttaisiin toisi tämä siirtymäkaudella merkittävät säästöt. Tämä näkyisi osittain myös veroprosenteissa uskoisin.

Alueellisten peruspalveluiden tarjoaminen ei liene mikään suoranainen taakka, tarjotaanhan sitä jo nyt. Terveydenhoidon saralla keskittäminen erikoissairaanhoidon osalta on järkevää. Jos asioita tehdään leveämmillä harteilla, kenties voidaan saada enemmän resursseja pienempien lähipalveluiden kehittämiselle. Keskisellä Uudellamaalla etäisyydet eivät muodostu sairaanhoidossa kenellekään varsinaiseksi esteeksi hoidon saamiselle. Järvenpäästä katsottuna 50 km säteellä ovat maan parhaat kirurgit, aivokirurgit ja sydänspesialistit, sekä muut erityissairaanhoidon ammattilaiset, kun erityishoitoa tarvitaan.

Keski-Uudenmaan kaupungin verkostoideaa pidän hyvä. Alueellinen lähidemokratia toteutuu – ja samalla saadaan suuren kaupungin yhteistyön ja voiman edut. Tämä tulee varmasti tukemaan yrittäjyyttä ja alueen imua, kun ajatellaan teollisen ja kaupallisen kehittymisen mahdollisuuksia alueella. Keski-Uudenmaan kaupunki sijaitsee strategisesti ja logistisesti hyvällä etäisyydellä kansainvälisestä lentokentästä ja satamista.
Kuitenkin ilman liitettävien kuntien asukkaiden äänestyksessä antamaa tukea ei liitoksia pitäisi tehdä. Näillä mietteillä KD.na tuemme selvitystyön jatkamista