Puheenvuoro yhdistymisselvityksestä. 6.10.2014
Arvoisa puheenjohtaja,
hyvät valtuutetut
Useimmat Keski-Uudenmaan
kunnat olettavat vielä olevansa vahvalla pohjalla ja että
talousasiat olisivat hallinnassa. Vahvuuden tunne voi tuudittaa
virheelliseen uskomukseen, että kyllä me pärjäämme yksinkin
myllerryksen kourissa. Mutta kuinka kauan pärjääminen kestää.
Raportin selvitystyö tuo esiin monia kipukohtia.
Kuntalaisten toivelistan
mukaan terveydenhoito ja siihen liittyvät palvelut ovat
ykkössijalla. Heti perään ovat koulu- ja päiväkoti. Se
tarkoittaa sitä, että näistä palveluista ei paljon haluta tinkiä.
Koulujen läheisyys ja turvalliset olosuhteet ovat perustavaa laatua
olevia asioita. Oppimiselle on oltava edellytykset, että jatkossakin
meillä suomalaisina on tarjota kansainvälisille areenoille tietoa,
taitoa ja osaamista monipuolisesti. Ryhmäkokojen suurentaminen 24
opp. on varmasti opettajille haasteellista levottomien oppilaiden
kanssa. En suosittele. Valtionosuusleikkaukset, verotulojen kasvun
alenema, väestön kasvu ja ikääntyminen sekä palveluiden
tarjonnan laadun ja laajuuden kasvu iskevät ruuhka Suomen
elinvoimaisuuteen pahasti. Onhan eteläinen Suomi maan vetureita ei
pelkästään sen vuoksi, että tänne muutetaan. Väestömäärän
kasvaessa myös palvelujen tarve on suurta.
Onko tarpeellista rakentaa
sitten Keski-Uudenmaan kaupunkia, jossa kahdeksan kunnan vastavoima
taistelee mm metropolihallinnon mustekalamaisuutta vastaan. Tämän
selvityksen perusteella kahdeksan kunnan yhteen liittymistä
suositellaan. Todennäköisesti kuitenkin kahdeksan kunnan liitosta
ei tule mitään. Mitä jää jäljelle, kolme kuntaa vai viisi
kuntaa, jotka lyöttäytyvät yhteen. Onko vastavoima tarpeeksi
vahvaa suuremman edessä.
Hyvä puheenjohtaja
Raportissa sanotaan:
Kuntajakoa tavoittelevat kunnat sopivat, että niiden talous kehittyy
vastaamaan yhteisesti hyväksyttyjä kriteereitä,
lähentymiskriteereitä. Sivu 90 --
Lähentymiskriteeri:
1.Kunnan (ja kuntakonsernin) nettolainan kasvun rajaaminen
lähentymiskriteeri: 2.
Tuloksenteko – rahoituksen riittävyyden varmistaminen
lähentymiskriteeri: 3.
Menojen kasvun rajoittaminen: kunnan tuloveron ja kiinteistöveron
verotuspohjan ja
valtionosuuden muutoksen ja toimintakatteen muutoksen erotus
Vaikka meille
valtuutetuille on kerrottu Järvenpään olevan hyvässä vauhdissa
toteuttamassa näitä kriteereitä, se ei riitä, että unelma
suurkunnasta voisi toteutua. Lähikuntien tulisi olla samassa
vauhdissa, että saavutettu neuvottelu olisi tasapainossa kaikkien
kahdeksan kesken.
Raportissa kerrotaan myös
haitoista ja hyödyistä. Hyötyjä on 222 ja haittoja 65 (sivu 87)
ja mikäli kasikunta toteutuisi. Entäpä miten käy jos vain muutama
kunta päättää lyödä hynttyyt yhteen. Mikä hyötyjen ja
haittojen suhde sitten. On siis monta visaista asiaa vielä edessä,
puhumattakaan SOTEsta tai Metropolihallinnosta.
Kasikunta suunnitelmaan
raportissa on hahmoteltu viittä city-aluetta. Luottamushenkilön
vinkkelistä. Luottamushenkilöorganisaatiota katsellen valta kyllä
kapenee huikeasti. Keski-Uudenmaan kaupungin valtuusto olisi 59-67,
kaupunginhallitus 11-13 ja näissä lähifoorumeissa olisi vain 7-9
luottamushenkilöä siis Tuusulanjärven cityssä 7-9 päättäjää.
Nykyisissä kolmessa kunnassahan on jokaisessa 51 päättäjää.
Minusta tästä perspektiivistä katsoen ei vaikuta hyvältä. Mustaa
valkoisella kyllä voidaan kuvata monia ihania ja tehokkaita sanoja,
kuten älykäs, ketterä, sähköisiä palveluita tuottava mm
cityalueen lähipalvelut. Mielenkiintoista, että lähipalvelut
olisivat sähköisiä. Onkohan mummot ja vaarit unohtuneet.
Kannatan kuitenkin
selvitystyön jatkamista. Mutta painotan, että odotamme Sote-
uudistuksen mukanaan tuomia haasteellisia mullistuksia ja sen
nähtyämme lienee jo paljon helpompi jatkaa neuvotteluja
naapurikuntien kanssa.
