Kunta uudistuksen väliraportista

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Visio: älykäs, ketterä, verkostomainen kaupunki. Sanoilla luodaan mielikuvia. Miten kaupunkia voidaan sanoa älykkääksi. Ketteryys ja verkostomaisuus, se kyllä toteutuu.

Eittämättä tulee mieleen, jääkö ihmisten hyvinvointi sivuseikaksi, kun raha ratkaisee säästöjä haettaessa. Olisiko koko kuntien yhdistymispaineita edes tullut, jos koko maan talous olisi kunnossa. Väliraporttia kuunnellessani Keravalla, jäi päällimmäisenä mieleen Eero Laesterän talouden madonlukujen luettelu. Veronkorotuksia, veronkorotuksia ja sopeuttamisia toisensa perään tehtiinpä sitten mitä tahansa. Jos ei tehdä mitään tai vaikka tehtäisiinkin, on talouden syöksykierre näillä näkymin vain syvenevä. Mietityttämään jäi myös jokaisen kunnan hyvinkin erilaiset tavat toimia. Organisaatioiden yhteensovittaminen voi tuottaa tuskaa.

Lausuntopyyntöön. Metropolihanketta ei pidä piilottaa kaappiin luurangoksi, joka ponnahtaa esiin arvaamattomasti. Sen on näyttävä selvästi jo tätä visiota luotaessa.

Kuntaliitoksessa on hyviäkin asioita. Mielestäni kuntaliitokset toisivat selkeyttä erityisesti maankäytön ja kaavoituksen, sekä liikenteen osalta. Tästä pitkällä aikavälillä hyötyisi koko 8 – kuntien alue.

Pienten kuntien on vaikea suoriutua kilpailussa, kun puhutaan infrastruktuurin kehittämisestä Globaalissa kilpailussa

Huomioni kiinnittyy erityisesti kouluverkko suunnitelmaan. Suunnitelmat näyttävät hurjilta. Koulujen määrä supistuisi väljässäkin mallissa melkoisesti nykyisestä. Onko massiiviset koulut järkeviä lasten kannalta. Pelkään, että tässä muutosmylläkässä lapset jää totisesti jalkoihin. Tämä tulee ottaa huomioon tehtäessä tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä. Kunnille jää kouluverkkosuunnitelmassa hahmotelmassa useita kiinteistöjä. Kuntien ensisijainen tehtävä ei ole omistaa suuria kalliita kiinteistömassoja, vaan tuottaa palveluita. Niin. Kuntaliitoksen myötä vapautuvia kiinteistöjä on voitava tarjota vuokralle tai myydä yrityksille toimitiloiksi tai muuntaa yhdistyneen kunnan muuhun käyttöön ainakin joitakin...

Kaikkien kuntien talous on tiukalla. Sen tiedämme. Kuntaliitosten etu ja yhdessä tekemisen etu on se, että päällekkäishallintoa voidaan purkaa ja näin saadaan säästöjä.

Mutta kuntatyöntekijöiden 5- vuoden erityissuoja irtisanomisten osalta pitäisi pystyä purkamaan lainsäädäntöä muuttamalla. Millään muulla ammattiryhmällä ei tietääkseni tällaista etua ole. Kyse on siis yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamisesta. Jos tässä onnistuttaisiin toisi tämä siirtymäkaudella merkittävät säästöt. Tämä näkyisi osittain myös veroprosenteissa uskoisin.

Alueellisten peruspalveluiden tarjoaminen ei liene mikään suoranainen taakka, tarjotaanhan sitä jo nyt. Terveydenhoidon saralla keskittäminen erikoissairaanhoidon osalta on järkevää. Jos asioita tehdään leveämmillä harteilla, kenties voidaan saada enemmän resursseja pienempien lähipalveluiden kehittämiselle. Keskisellä Uudellamaalla etäisyydet eivät muodostu sairaanhoidossa kenellekään varsinaiseksi esteeksi hoidon saamiselle. Järvenpäästä katsottuna 50 km säteellä ovat maan parhaat kirurgit, aivokirurgit ja sydänspesialistit, sekä muut erityissairaanhoidon ammattilaiset, kun erityishoitoa tarvitaan.

Keski-Uudenmaan kaupungin verkostoideaa pidän hyvä. Alueellinen lähidemokratia toteutuu – ja samalla saadaan suuren kaupungin yhteistyön ja voiman edut. Tämä tulee varmasti tukemaan yrittäjyyttä ja alueen imua, kun ajatellaan teollisen ja kaupallisen kehittymisen mahdollisuuksia alueella. Keski-Uudenmaan kaupunki sijaitsee strategisesti ja logistisesti hyvällä etäisyydellä kansainvälisestä lentokentästä ja satamista.
Kuitenkin ilman liitettävien kuntien asukkaiden äänestyksessä antamaa tukea ei liitoksia pitäisi tehdä. Näillä mietteillä KD.na tuemme selvitystyön jatkamista

Oikeudenmukaisuuden puolesta

Järvenpään kaupungin talous on ahtaalla. Ahdistuksen lievittämiseksi on tartuttu mitä kummallisimpiin keinoihin säästöjen löytämiseksi vuodelle 2014. Lasten ja nuorten lautakunta teki 18.12.13 kokouksessaan päätöksen, jättää ohjeistuksessaan järjestöille myönnettävien avustusten ulkopuolelle seurakunnat. Tämä koski erityisesti Järvenpään Helluntai- ja Vapaaseurakuntaa.

Perustelut kuuluivat:

Tasapainottamisohjelman toteuttamiseksi paikallisille nuorisoyhdistyksille ja toimintaryhmille myönnettävien kohdeavustuksien jakoperusteita tarkistetaan vuoden 2014 alusta alkaen siten, että kohdeavustuksia myönnetään vain järvenpääläisille rekisteröidyille yhdistyksille ja kaupungissa toimiville, järjestäytynyttä nuorisotoimintaa järjestäville ryhmille.

Järvenpääläiset seurakunnat saivat vuoden 2013 avustusten jakopäätöksessä 25 % laskennallisesta avustuksen enimmäismäärästä opetus- ja kasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti.

Järvenpään Helluntai- ja Vapaaseurakunnat tekevät aktiivista varhaisnuoriso- ja nuorisotyötä kaupungissa. Molempien järjestämään ja toteuttamaan toimintaan osallistuu merkittävä määrä järvenpääläisiä lapsia ja nuoria.

Seurakuntien taloudellinen asema verrattuna paikallisiin nuorisoyhdistyksiin on kuitenkin vakaampi. Näin kaupungin avustuksen merkitys on vähäisempi toiminnan kannalta. Tarkistetuissa ohjeissa esitetään, että paikalliset seurakunnat eivät kuulu avustettavien piiriin.

Oikeudenmukaisuus tajuni hälytti. Noin ei kertakaikkiaan saa toimia. Sen seurauksena tein Markku Tenhusen kanssa oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä seuraavin perusteluin.

Päätöstä on mm. perusteltu sillä, että koska evankelisluterilainenkaan kirkko ei saa avustusta, eivät muutkaan seurakunnat voi saada avustusta. Tekstinlaatija on kuitenkin unohtanut, että Vapaaseurakunta ja Helluntaiseurakunta eivät ole julkisoikeudellisessa asemassa. Heillä ei ole samanlaista veronkanto-oikeutta, kuten evankelisluterilaisella kirkolla. Kyseinen kannanotto asettaa edellä mainitut tahot eriarvoiseen asemaan ja sotii yhdenvertaisuuslakia vastaan.

Toinen merkittävä argumentti tekstissä on se, että mainittujen seurakuntien taloustilanne on vakaampi kuin urheilujärjestöillä tai poliittisilla järjestöillä. Sehän kertoo siitä, että seurakunnat osaavat hoitaa talouttaan, ja myös kohdentaa niille osoitettuja tukivaroja oikein. Jos vedotaan siihen, että seurakunnat keräävät kolehteja, niin näin tekee myös evankelisluterilainen kirkko ja vastaavasti myös järjestöt keräävät jäsenmaksuja, pitävät myyjäisiä ja arpajaisia sekä ottavat vastaan lahjoituksia jne. Perusteluosan teksti ei ole kestävällä perustalla ja on yhdenvertaisuuslain vastainen.

- Lasten ja nuorten lautakunnan päätös vaatii oikaisun.

Asia sinänsä näyttää pieneltä. Mutta salliessamme pieniä epäoikeudenmukaisuuksia niistä usein alkaa kehittyä isompiakin vyöryjä, joille myöhemmässä vaiheessa on melko mahdotonta tehdä mitään. - Jos annat pahalle pikkusormen, se vie pian sinulta koko käden.