Minulla on ongelma tai oikeastaan se ei
ole ongelma. Se on vähän kummallinen. EU vaalit ovat 25.5 tänä
vuonna. Kristillisdemokraatit ovat asettaneet 14 ehdokasta. Voi,
”mahoton”, miten upeita ehdokkaita. Tästähän se ongelman
lykkäsi. Joukossa on kolme entistä esimiestäni ja naistani. Kaksi
läheisessä työyhteydessä ollutta. Mitä minä nyt teen. Kaikki
viisi tunnen melkein yhtä hyvin kuin omat lapaseni. Kerronpa.
Jouko Jääskeläisen matkassa olen
kulkenut pitkän tovin Uudenmaan piirihallituksessa ja hänen
avustajanaan eduskunnassa. Siinä on mies, huippuälykäs,
rauhantahtoinen sovittelija. Kärsivällinenkin hän on. Ei pidä
meteliä itsestään. Saisi kyllä vähän enemmän siis ”metelöidä”.
Mahtavaa ainesta europarlamenttiin.
Mutta entäs Peter Östman. Hänen
ottaessaan puoluetoimiston haltuunsa, alkoi tapahtua. Ideoita
pulppusi niin, että hyvä jotta perässä pysyi. Sydämellinen,
aito, ahkera eikä halunnut koskaan jättää mitään hampaan koloon
puolin ja toisin. Iloinen humoristi ja luotettava kansainvälisyydessä
viihtyvä. Aivan mahtavaa ainesta europarlamenttiin.
Ihanan Sari Essayahin alaisuudessa oli
äärettömän hyvä työskennellä. Parasta, mitä minulle on
koskaan tapahtunut, oli olla Sarin alaisuudessa eduskunnassa ja
puoluetoimistossa. Hän on uskomattoman mutkaton ja silti
päämäärätietoinen. Luovii ihmisten keskellä kuin kala vedessä. Ei loukkaa ihmisiä. Hän perehtyi puoluesihteerin työhönsäkin perusteellisesti,
varstojen siivoamiseen asti kanssani. Hersyvän naurun takaa
paljastuu napakka, tiedonhaluinen, nopean omaksumiskyvyn omaava
sinnikäs, huippuälykäs nainen. Ei suotta häntä mainita
europarlamentin ahkerimmaksi mepiksi. Siis aivan uskomattoman terävää
ainesta jatkamaan europarlamentissa.
Niklas Andersson, nuori kirkaskatseinen
tulevaisuuden lupaus. Upea työkaveri. Miksi ei voisi olla jo tämän
hetkenkin lupaus ja toivo. Hän on kohtelias käytöksinen, sujuva
puheinen kielellä kuin kielellä. Fiksu kuin mikä. Rakentelee
taloja ja seilaa meriä. Taitoa ja kykyä hoksata ohimenevät
kiitävät hetket ja tarttua niihin, muuttua haasteitten myötä.
Miehessä on ainesta enemmän kuin uskommekaan.
Kaikenhuipuksi listalta löytyy myös
suloinen ja hurmaava Marjo Loponen. Iloinen ja myönteinen nainen,
jolta ei vauhtia puutu muuttaa kurssia, jos tarve vaatii. Uskaltaa
olla erimieltä. Rohkea, asioihin perehtyvä voimanainen vailla
vertaa. Europarlamentti saisi Marjosta oivan tuulettajan.
Kertakaikkiaan suomalaista sisua omaavaa ainesta parlamenttiin.
Siinäpä sitä nyt ällistelen. Ketä
ihmeessä äänestän, kun kaikkia haluaisin äänestää. Probleema
on ihan aito, kun tuntee heidät jokaisen niin hyvin. Mutta
oikeastaan on ihan mukava suositella heitä niille, jotka etsii
ehdokasta heidän omaan makuunsa sopivaksi. Sillä sävyeroja löytyy.
Aivan mahtavaa, että on niin hyviä ehdokkaita