tiistai 18. maaliskuuta 2014

Minulla on ongelma

Minulla on ongelma tai oikeastaan se ei ole ongelma. Se on vähän kummallinen. EU vaalit ovat 25.5 tänä vuonna. Kristillisdemokraatit ovat asettaneet 14 ehdokasta. Voi, ”mahoton”, miten upeita ehdokkaita. Tästähän se ongelman lykkäsi. Joukossa on kolme entistä esimiestäni ja naistani. Kaksi läheisessä työyhteydessä ollutta. Mitä minä nyt teen. Kaikki viisi tunnen melkein yhtä hyvin kuin omat lapaseni. Kerronpa.
Jouko Jääskeläisen matkassa olen kulkenut pitkän tovin Uudenmaan piirihallituksessa ja hänen avustajanaan eduskunnassa. Siinä on mies, huippuälykäs, rauhantahtoinen sovittelija. Kärsivällinenkin hän on. Ei pidä meteliä itsestään. Saisi kyllä vähän enemmän siis ”metelöidä”. Mahtavaa ainesta europarlamenttiin. 

Mutta entäs Peter Östman. Hänen ottaessaan puoluetoimiston haltuunsa, alkoi tapahtua. Ideoita pulppusi niin, että hyvä jotta perässä pysyi. Sydämellinen, aito, ahkera eikä halunnut koskaan jättää mitään hampaan koloon puolin ja toisin. Iloinen humoristi ja luotettava kansainvälisyydessä viihtyvä. Aivan mahtavaa ainesta europarlamenttiin.

Ihanan Sari Essayahin alaisuudessa oli äärettömän hyvä työskennellä. Parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut, oli olla Sarin alaisuudessa eduskunnassa ja puoluetoimistossa. Hän on uskomattoman mutkaton ja silti päämäärätietoinen. Luovii ihmisten keskellä kuin kala vedessä. Ei loukkaa ihmisiä. Hän perehtyi puoluesihteerin työhönsäkin perusteellisesti, varstojen siivoamiseen asti kanssani. Hersyvän naurun takaa paljastuu napakka, tiedonhaluinen, nopean omaksumiskyvyn omaava sinnikäs, huippuälykäs nainen. Ei suotta häntä mainita europarlamentin ahkerimmaksi mepiksi. Siis aivan uskomattoman terävää ainesta jatkamaan europarlamentissa.

Niklas Andersson, nuori kirkaskatseinen tulevaisuuden lupaus. Upea työkaveri. Miksi ei voisi olla jo tämän hetkenkin lupaus ja toivo. Hän on kohtelias käytöksinen, sujuva puheinen kielellä kuin kielellä. Fiksu kuin mikä. Rakentelee taloja ja seilaa meriä. Taitoa ja kykyä hoksata ohimenevät kiitävät hetket ja tarttua niihin, muuttua haasteitten myötä. Miehessä on ainesta enemmän kuin uskommekaan.

Kaikenhuipuksi listalta löytyy myös suloinen ja hurmaava Marjo Loponen. Iloinen ja myönteinen nainen, jolta ei vauhtia puutu muuttaa kurssia, jos tarve vaatii. Uskaltaa olla erimieltä. Rohkea, asioihin perehtyvä voimanainen vailla vertaa. Europarlamentti saisi Marjosta oivan tuulettajan. Kertakaikkiaan suomalaista sisua omaavaa ainesta parlamenttiin.

Siinäpä sitä nyt ällistelen. Ketä ihmeessä äänestän, kun kaikkia haluaisin äänestää. Probleema on ihan aito, kun tuntee heidät jokaisen niin hyvin. Mutta oikeastaan on ihan mukava suositella heitä niille, jotka etsii ehdokasta heidän omaan makuunsa sopivaksi. Sillä sävyeroja löytyy. Aivan mahtavaa, että on niin hyviä ehdokkaita

Ei kommentteja: