lauantai 15. helmikuuta 2014

Munkkiveljeskunnan mäenlasku


Munkkiveljeskunta heräili verkkaiseen tahtiin Heinäveden luostarissa. Aamu on hiljainen ja valkoiset lumihiutaleet hyväilevät luostarin hiljaista maisemaa. Veli Timoteus on herännyt ensimmäisenä. Hän silmäilee aamun uutislehteä kahvikupponen kädessään. Toiset veljestön jäsenet hipsuttavat omista koloistaan aamun ensikohtaamiseen keittiön pöydän ääreen. Kohta alkaisi aamuvigilia pyhätössä. Hiljaisuuden katkaisee veli Timouteuksen äänekkään puoleinen murahdus.

- Kaikki suomalaiset hyppäävät tänään suurmäessä. Mitäh, kukaan ei ole ilmoittanut minulle tästä, mihin aikaan edes hyppään? Minulla olisi lääkärikäynti Joensuussa ensin...

- No mutta hypätä vaan pitää, kun kerran lehdessä niin sanotaan...hih, tuumailee veli Laurentius
- Juu niin kai, huokaisee Timoteus
- Hahahaha, älkääs nyt veljet. Ei tuo voi olla totta. Meidänkö munkkienko pitää hypätä, kuuluu ovensuusta veli Markuksen suusta
- Minä haluan nähdä kun veljestö hyppää! Eli on tultava pois täältä kaapista....kaiken uhallakin, huikkaisee Munkkilan keittiömestari perunakoppa sylissään ja häviää samantien omiin puuhiinsa.
Veli Laurentius alkaa pohtia tilanteen tuomaa ongelmaa.
- Ehkäpä hypätään aakkosjärjestyksessä, tulevat hakemaan hyvissä ajoin. Mutta pitääkö olla mukana omat sukset vai lainaavatko paikanpäällä?
- Kahet riittää, toiset käytössä kun toisia kiskotaan ylämäkeen, virnuilee veli Tiitus tupsahtaessaan ihmettemään vanhemman veljeskunnan pohdintaa
- Kyllä minäkin tänään hyppään, en suurmäessä vaan trapesassa, tuumaa Tiitus naama peruslukemilla vaikka sisällä kuplii nauru.
- Minulla on tämä hirveä korkeanpaikankammo, selostaa veli Timoteus jo hivenen värisevällä äänellä.
Veli Laurentius alkaa lohduttaa, siinähän positiivista on se, että suksilla pääsee aika haipakkaan alas sieltä korkealta.
- Niin mutta mulla on vielä vähän heikko olo flunssasta, saisinkohan käyttää Stigaa? On Markuksen välitysehdotus
Keittiömestari vilahtaa oviaukosta ja toteaa tilanteen vaatimalla vakavuudella. - Painovoima auttaa onneks, ja silmät kiinni saa varmaan tulla? Veljestöllä on tuo hyppykaapu hyvä. Pitäiskös ottaa mallia? Pehmeempi lasku kenties?
Veli Andreas sanoo viimein herättyään hieroen silmiään, minua ei kannata laittaa sinne hyppäämään. Kaadun kuitenkin. Voisikohan pyllyrillä koettaa....ehkä....
Keittiömestari on jäänyt kuuntelemaan Munkkilan veljeskunnan vakavaksi käynyttä pohdintaa ongelman ratkaisuksi. Eikä malta olla sanailematta. - Mä näen jo miten veljestö liitää lepakkomiehen lailla taivaalla. Majesteetillisen vähäeleisesti laskeutuen jokainen vuorollaan täydellisellä telemarkilla.
Siihen keittiöapulainen säestää keittiömestaria. Vaikka ne voi pikkasen fuskata tuossa telemarkissa kun viitan helmat peittävät niin hyvin.
- Hyppyriltä ponnistettaessa tuuli vetää helmat pään yli, pitäisikö sitä varten helmaan leikata valmiiksi silmänreikiä? Opastaa Tiitus tietäväisenä nuorempana Munkkilan jäsenenä.
- Mitenhän meidän käy, pohtii Timoteus ryystäessään aamukahviaan. Jottei vaan kävisi, niinkuin Jänöjussin mäenlaskussa...
- En todellakaan meinaa hypätä missään mäessä, huudahtaa veli Ambrosius
- Sinä hyppäät heti Janne Ahosen jälkeen, veli Laurentius tokaisee järjestyksen asiantuntijana
- Höh, en mä muuten hyppää kyllä, mutta jos koirasen kanssa päiväunille, väittää Ambrosius ja häipyy ovesta ulos.
- Hih, hih, hoh, hoh...päivän paras jatkokertomus kuvitellusta munkkiveljestön mäenlaskupuuhista. Munkkiveljestö nauraa niin, että silmistä vesi tirisee, kun veli Timoteus jatkaa uutislehden uutisen lukemista helpottuneille munkeille.

Kaikki neljä suomalaista mäkihyppääjää ovat mukana suurmäen kisassa huomenna lauantaina. Siis kaikki neljä suomalaista mäkimiestä on Sotshissa

Ei kommentteja: