Munkkiveljeskunta heräili verkkaiseen
tahtiin Heinäveden luostarissa. Aamu on hiljainen ja valkoiset
lumihiutaleet hyväilevät luostarin hiljaista maisemaa. Veli
Timoteus on herännyt ensimmäisenä. Hän silmäilee aamun uutislehteä
kahvikupponen kädessään. Toiset veljestön jäsenet hipsuttavat
omista koloistaan aamun ensikohtaamiseen keittiön pöydän ääreen.
Kohta alkaisi aamuvigilia pyhätössä. Hiljaisuuden katkaisee veli
Timouteuksen äänekkään puoleinen murahdus.
- Kaikki suomalaiset hyppäävät
tänään suurmäessä. Mitäh, kukaan ei ole ilmoittanut minulle
tästä, mihin aikaan edes hyppään? Minulla olisi lääkärikäynti
Joensuussa ensin...
- No mutta hypätä vaan pitää, kun
kerran lehdessä niin sanotaan...hih, tuumailee veli Laurentius
- Juu niin kai, huokaisee Timoteus
- Hahahaha, älkääs nyt veljet. Ei
tuo voi olla totta. Meidänkö munkkienko pitää hypätä, kuuluu
ovensuusta veli Markuksen suusta
- Minä haluan nähdä kun veljestö
hyppää! Eli on tultava pois täältä kaapista....kaiken uhallakin,
huikkaisee Munkkilan keittiömestari perunakoppa sylissään ja
häviää samantien omiin puuhiinsa.
Veli Laurentius alkaa pohtia tilanteen
tuomaa ongelmaa.
- Ehkäpä hypätään
aakkosjärjestyksessä, tulevat hakemaan hyvissä ajoin. Mutta
pitääkö olla mukana omat sukset vai lainaavatko paikanpäällä?
- Kahet riittää, toiset käytössä
kun toisia kiskotaan ylämäkeen, virnuilee veli Tiitus
tupsahtaessaan ihmettemään vanhemman veljeskunnan pohdintaa
- Kyllä minäkin tänään hyppään,
en suurmäessä vaan trapesassa, tuumaa Tiitus naama peruslukemilla
vaikka sisällä kuplii nauru.
- Minulla on tämä hirveä
korkeanpaikankammo, selostaa veli Timoteus jo hivenen värisevällä
äänellä.
Veli Laurentius alkaa lohduttaa,
siinähän positiivista on se, että suksilla pääsee aika
haipakkaan alas sieltä korkealta.
- Niin mutta mulla on vielä vähän
heikko olo flunssasta, saisinkohan käyttää Stigaa? On Markuksen
välitysehdotus
Keittiömestari vilahtaa oviaukosta ja
toteaa tilanteen vaatimalla vakavuudella. - Painovoima auttaa onneks,
ja silmät kiinni saa varmaan tulla? Veljestöllä on tuo hyppykaapu
hyvä. Pitäiskös ottaa mallia? Pehmeempi lasku kenties?
Veli Andreas sanoo viimein herättyään
hieroen silmiään, minua ei kannata laittaa sinne hyppäämään.
Kaadun kuitenkin. Voisikohan pyllyrillä koettaa....ehkä....
Keittiömestari on jäänyt
kuuntelemaan Munkkilan veljeskunnan vakavaksi käynyttä pohdintaa
ongelman ratkaisuksi. Eikä malta olla sanailematta. - Mä näen jo
miten veljestö liitää lepakkomiehen lailla taivaalla.
Majesteetillisen vähäeleisesti laskeutuen jokainen vuorollaan
täydellisellä telemarkilla.
Siihen keittiöapulainen säestää
keittiömestaria. Vaikka ne voi pikkasen fuskata tuossa telemarkissa
kun viitan helmat peittävät niin hyvin.
- Hyppyriltä ponnistettaessa tuuli
vetää helmat pään yli, pitäisikö sitä varten helmaan leikata
valmiiksi silmänreikiä? Opastaa Tiitus tietäväisenä nuorempana
Munkkilan jäsenenä.
- Mitenhän meidän käy, pohtii
Timoteus ryystäessään aamukahviaan. Jottei vaan kävisi, niinkuin
Jänöjussin mäenlaskussa...
- En todellakaan meinaa hypätä
missään mäessä, huudahtaa veli Ambrosius
- Sinä hyppäät heti Janne Ahosen
jälkeen, veli Laurentius tokaisee järjestyksen asiantuntijana
- Höh, en mä muuten hyppää kyllä,
mutta jos koirasen kanssa päiväunille, väittää Ambrosius ja
häipyy ovesta ulos.
- Hih, hih, hoh, hoh...päivän paras
jatkokertomus kuvitellusta munkkiveljestön mäenlaskupuuhista.
Munkkiveljestö nauraa niin, että silmistä vesi tirisee, kun veli
Timoteus jatkaa uutislehden uutisen lukemista helpottuneille munkeille.
Kaikki neljä suomalaista mäkihyppääjää
ovat mukana suurmäen kisassa huomenna lauantaina. Siis kaikki neljä
suomalaista mäkimiestä on Sotshissa