Lunastusluvan hakeminen

Järvenpään kaupunki aikoo lunastuslupaa  Etelä Ristinummen lunastamiseen. Asiaa käsitellään valtuuston istunnossa 10.12. Kaupungilla on pulaa raaka maasta. mutta onko lunastusmenettely hyvä ratkaisu kiistaan. Minusta ei.

Kaupunki ei ole päässyt yksimielisyyteen maanomistajien kanssa maan ostamisesta. maanomistajat eivät ole halukkaita myymään maitaan. He haluavat edelleenkin harjoittaa maanviljelystä. Kaupungin tarjoama hinta on liian alhainen. 

Sana lunastus tuo mieleen, että lunastat jonkun vaikeuksiin joutuneen jostakin. Autat häntä selviytymään tulevaisuudesta.  Lunastat voittosi lotossa. Lunasta lippusi matkalle jne. Lunastusluvan hakemisessa ei ole kyse maanomistajien auttamisesta. Sehän menee pakoksi lopulta. Pakkolunastus on väkisin ottamista ilman asian osaisen vapaaehtoista suostumusta, johon tämä lunastusluvan hakeminen johtaa ennen pikää. Joku vähättelee eihän tässä kukaan pakolla ota, on vain lunastamisesta kyse. Vai niin.

Pakkolunastuksella tarkoitetaan kunnan tai valtion oikeutta lunastaa yksityisen omistuksessa olevaa maata. Pakkolunastuksessa joutuvat vastakkain periaatteet omaisuudensuojasta ja yleisen edun tarpeista. Julkisen vallan lunastusoikeus liittyykin aina yleisen edun tarpeiden tyydyttämiseen. Valtion tai kunnan lunastusoikeus perustuu usein esimerkiksi luonnonsuojelualueiden tai valtatien perustamiseen taikka asemakaavan toteuttamiseen.

Julkisen vallan lunastaessa maata on yksityisellä maanomistajalla oikeus täyteen korvaukseen lunastettavasta kohteesta. Lunastettavan kohteen arvo arvioidaan lunastushetken mukaan. Lunastuskorvaus maksetaan pääsääntöisesti rahallisena kertakorvauksena.

 On kyse aika merkittävästä asiasta. Onko ihmisen omalla työllä mitään arvoa, jota hän viljellyt vuosikymmenet. Et kyllä suosiolla anna lunastaa omaa hankkimaasi kotia sillä perusteella, että kunta  tulee ilmoittamaan  tarvitsevansa kotiasijohonkin tarkoitukseen. (Paitsi sota ja  kriisiajat) Sen arvo on tänään esim 300 000€. Olet itse omin ponnistuksin työlläsi hankkinut kodin. Sitten tulee lunastaja ja sanoo maksan tästä 100 000€. Lähde.

Parempi sovitella ja antaa ajan hoitaa kuin lähteä lunastusmenettelylupaa hakemaan. Parempi olla kadehtimatta ja lausumatta, että maanomistajat käärivät suuret voitot taskuihinsa.

Jumala Suomea siunatkoon 95 vuotispäivänä

1. Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs. Kaitse ain kansamme teitä, vyöttäen voimalla meitä, heikkoja edessäs. Sulta on kaikki suuruus, henki sun hengestäs.
- Kyyneleet tulvahtivat silmiini Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelusta kuunnellessani. Helsingin tuomiokirkossa kajahti raikkaat poikakuoron äänet. Syvä rukous lähti kiirimään Taivaan korkeuksiin oman maani ja kansani puoesta. Siunaa ja varjele Kaikkivaltias Jumala. Ole linnamme ja kilpemme, turvamme hädän hetkellä.

2. Herramme, kirkasta meille kasvos laupiaat, niin että armosi alla,toivoa rohkaisemalla kukkivat roudan maat. Vaivoissa näytä meille kasvosi laupiaat.
- Näytä meille sun kirkkautes ja pyhyytes, niin että kukkisi sydänten routainen maa. Näytä sinun laupeutesi ja armosi aina uudelleen ja uudelleen. Sillä sinulle Suomi kuuluu. Sinä olet meitä aina auttanut ja antanut toivon toivottomuuden keskelle

3. Tutkien sydämemme silmäs meihin luo. Ettemme harhaan kääntyis, ettei kansamme nääntyis, silmäsi meihin luo. Alati synnyinmaalle siipies suoja suo.
- Avaa sydämemme silmät näkemään sinun suuruutesi. Sinä olet kansojen Kuningas, vaikka emme sitä aina edes ymmärrä. Kenen tykö Herra me menisimme, sillä sinulla on iankaikkisen elämän sanat

Jumalanpalveluksen musiikki koostui kokonaisuudessaan mahtavista Isänmaallisista,rukousta ja kiitosta huokuvista virsistä. Avaja porttis ovesi, käy Herraas vastaan nöyrästi... Kunpa nuo sanat sulautuisivat syvälle sydämiin, ketä tulee kunnioittaa ja kenelle antaa koko elämänsä.

Oi, kuningasten Kuningas, sä maan ja taivaan valtias...

Sinulle kiitos Isä maan ja taivaan, on nimes suuri, Pyhä kallis aivan...
Mahtavat virret jäävät kaikumaan ja syvä kiitollisuus täyttää sydämen Isänmaasta, jota isämme ja isoisämme ovat sankarillisesti puolustaneet omalla verellään vihollisen voimia vastaan. Suurimman kiitoksen ja kunnian saa Jumala Kaikkivaltias, jonka kädessä on kaikki valta, voima, suuruus.  

 

Järvenpään talouspolitiikka arvopohjalle

Tarvitsemme vahvaa arvopohjalta nousevaa talouspoliittista näkemystä Järvenpään kaupungin luotsaamisessa taantuman läpi. Se ei tarkoita pelkkien numeroiden ja lukujen tuijottamista, vaan selkeää arvokeskustelua ja asioiden arvojärjestykseen laittamista. Valtuustossa esiin noussut keskustelu Kallio Kuninkalan saamasta tuesta on vain jäävuoren huippu arvovalintojen köyhyydestä. Kokonaisnäkemys ihmisten hyvinvoinnista ei ole vain korkeakulttuuri ja sen ilmentymät tai niiden pois jättäminen.

Ihminen on henki, sielu ja ruumis. Jos perustarpeet ruoka, vaatteet, asuminen ovat vajaat tai jäävät uupumaan, on hyvinvoinnin perusta jo romahtamaisillaan. Maslow’n tarvehierarkian mukaan ihmisen tarpeiden hierarkinen järjestys on: 1. Fysiologiset tarpeet, 2.Turvallisuuden tarpeet, 3. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet, 4. Arvonannon tarpeet, 5. Itsensä toteuttamisen tarpeet. Näistä ensimmäinen on perustavin ja viimeinen korkein tarve. Tämän mukaan korkeakulttuuri jää viimeiseksi ja arjen kulttuuri nousee etusijalle.

Järvenpääläinen odottaa, että ateriat koostuisi kotimaisesta lähiruuasta riittävästi, kohtuuhintaista kattoa päänsä päälleja lämmintä vaatetta kylmyyden keskellä.

Järvenpääläinen odottaa, että hän saa hyvää terveydenhoitoa sairastuessaan tai asiantuntevaa opastusta neuvolassa vauva-aikana.

Järvenpääläinen odottaa, että hän voi hoitaa lapsensa haluamallaan tavalla, ilman että pääministerin lausunnot ahdistavat äidin tai isän töihin lapsen olleessa vielä hyvin pieni, alle 3v. Koti ei ole mikään tuotantolaitos, jossa tuotantolinjasta putkahtaa sopivin välein uusia kansalaisia päiväkotien jonoihin hoidettavaksi.

Järvenpääläinen odottaa lapsensa saavan käydä kouluaan turvallisessa ja oppimista innoittavassa ympäristössä.

Järvenpääläinen nuori odottaa pääsevänsä opiskelemaan tai työhön, ilman että kotisohva olisi houkuttelevampi vaihtoehto. Hän odottaa saavansa vahvat ja terveet elämän eväät haasteelliseen yhteiskuntaan valmistautuessaan.

Järvenpääläinen vanhus odottaa helliä ja lämpimiä käsiä hoitamaan häntä elämän ehtoossa kun omat voimat hiipuvat ja askeleet hidastuvat.

Järvenpääläinen elämän rajallisuuden omaava odottaa avustajaa ja arvostusta ihmisenä elää tätä elämää kunnioituksen ilmapiirissä.

Järvenpääläinen yrittäjä odotaa myöteisyyttä yritykselleen ja tilaa toimia visionsa pohjalta.

Järvenpääläinen odottaa teiden ja katujen olevan kunnossa ja että raikasta vettä solisee hanasta.

Mitä odottaa järvenpääläinen poliisi. Hän odottaa, että rikollisuus ja turvattomuus vähenee ja että hän voi siemaista kahvikupposensa rauhassa miettien uusia muotoja ennaltaehkäisevään työhön vaikkapa liikennekulttuurin parantamiseksi.

Järvenpääläiset odottavat ihmisläheistä ja huolehtivaa politiikkaa uudelta valtuustolta, jossa arvostetaan paikallisten ihmisten toiveita ja näkemyksiä. Viitteitä tähän pyrkimykseen on nähtävissä, kun valtuustoon valitut eripuolueet ovat sopineet rauhanomaisesti luottamushenkilöpaikkojen jaosta tulevalle valtuustokaudelle 2013-2016. Tästä yhteishengestä Järvenpään kristillisdemokraatit ovat tyytyväisiä. Jatkukoon tämä orastava usko uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa vaivaista armahdetaan ja heikommasta pidetään erityistä huolta.

Rukous kansamme puolesta

Taivaallinen Isämme, katso armossasi kansamme puoleen.
Sinä olet luonut sen ja rakastat sitä. Sinä näet, että se on mitä suurimmassa vaarassa.
Siksi rukoilemme sinua; Herra, auta meitä hädässämme äläkä anna meidän hukkua.
Lahjoita meille kääntymys synnin ja laittomuuden teiltä, jotka johtavat kansamme tuhoon.
Herra armahda meitä.
Herra Jeesus Kristus, ilman sinua olemme voimattomia hävittäviä voimia vastaan,
jotka tulvivat kansamme yli ja myrkyttävät sen.
Siksi me kerskaamme sinun voitostasi pahuuden henkivaltoja vastaan,
joiden vaikutukset ovat joka päivä sanoin ja kuvin julkisuudessa nähtävissä.
Herra, sinä olet Golgatan ristillä voittanut pimeyden vallat.
Niiden täytyy väistyä myös tänään, koska ylistämme Sinun Pyhää nimeäsi niiden ylitse.
Tähän me uskomme, sillä Sinä voit myös meidän aikanamme varjella ihmiset saatanalliselta eksytykseltä.
Hera, armahda meitä.
Auta meitä Pyhän Henkesi kautta ryhtymään omassa elämässämme taisteluun syntiä vastaan
ja olemaan kestäviä loppuun asti. Tee meidät kansamme keskellä merkiksi
Sinun vapauttavasta armostasi.
Täytä meidät niin Sinun rakkaudellasi, että me tulemme kuuliaisiksi Sinun käskyillesi.
Rakkautesi olkoon meissä se voima, joka voittaa pimeyden vallat kansassamme.
Herra Jeesus Kristus, kaiken voimme sinun kauttasi, siihen me uskomme.

Armahda meitä.

Onnellisuuden viikko

Vaalien jälkeen nämä pari viikkoa ovat viuhuen menneet ohitse. Heti alkoivat neuvottelut, mitä kukin puolue saa. Järvenpään kaupungin organisaatio uudistuu myös luottamushenkilöpaikkojen suhteen. Vaalin tulos oli aika erikoinen. Tuli kolme keskisuurta puoluetta ja se aiheuttaa väristyksiä asetelmissa. KD sai yhden paikan valtuustossa ja niin alkaa jälleen yksi yksinäinen taival. Tukkaputkella silti on saanut juosta neuvotteluissa ja samaan saumaan kaupunginhallituksessa väännetään tulevan vuoden 2013 budjettia. On ollut suurenmoista olla tällä näköala paikalla hallituksessa.
Viikko on herättänyt itsessäkin monia mietteitä. Kyselin taannoin itseltäni. Miks mä en oo missään isossa puolueessa, jossa voisi vaan hyristä beesissä? Vastauskin löytyi - yllätys, yllätys. No, siks kun mä rakastan tätä omaa KD.ni ja hyrisen sit yksin etunenässä ;)
Kaupunginhallituksen talousarvioseminaarin aikana nousi ihan hassu tunne. Juuri kun on päässyt jyvälle asioista niin sitten se loppuunkin. Kaksivuotiskauteni päättyy vuoden lopussa.

Olenko sitten onnellinen tästä kaikesta ? Hyvä kysymys. Tällä viikollahan vietetään Onnellisuuden viikkoa.

Kulunutta viikkoa 45 on teemoitettu onnellisuuden viikoksi. Tarkoittaa ennalta ehkäisevää päihdetyön viikkoa. Viikon kampanja haastaa jokaista pohtimaan mistä koostuu oman arjen onnellisuus ja millaista on omannäköinen hyvä elämä. Teema haastaa. Ala Onnelliseksi. Päihdetyötä tekevät järjestöt korostavat yhdessä ehkäisevän paihdetyön merkitystä. Raittius on rakkaus ja elämän pakkaus. Meidän on valinnat, särjemmekö jo alkuunsa onnen sirpaleiden löytymisen avaimet alkoholin huuruihin.

Onnellisuutta voi pohtia myös syvemmin. Mitä enemmän onnellisuutta miettii, sitä selvemmältä näyttää, että se on seurausta omasta asennoitumisesta elämään. Ei onni tule etsien, se tulee eläen. Ei onni tule ulkoa, se nousee rinnasta. Onnellisuus liitetään usein ihmissuhteisiin. Niissä koettu onni on onnen hienoimpia ja koskettavimpia muotoja. Mikä on onnen salaisuus? Ei elämä ole suinkaan aina leijumista jossain pilven hattaralla tai ruusuilla tanssimista. Elämä voi olla myrskyisää, pettymyksiä ja koettelemuksia täynnä. Mistä silloin löytyy onnellisuus ja taspaino.

 Daavidin psalmi 23 antaa syvän vastauksen. 1. Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. 2. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. 3. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden. 4. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. 5. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen. 6. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. 

Mikä oli Daavidin onnen salaisuus. Se, että Jumala oli hänelle kaikki kaikessa.  Olkoon se myös minun onneni salaisuus, vaikka olisin yksin kaupunginvaltuustossa tai missä tahansa.

Alkoholin tuottamat haitat

Siihen se rikkoutui Pyhäaamun rauha, kun menin lukemaan uutisia. Viesti kertoo miten kunnille on tullut lisälaskua alkoholin tuottamista haitoista. Siinähän sitä Järvenpäässäkin tuskaillaan ja ollaan pulassa juuri erikoissairaanhoidon kohdalla, jossa korjaillaan mm viinan tuottamia tuhotöitä. Kuinka paljon säästyisi rahaa, tuskaa ja kyyneleitä, jos viinahanoja ei olisi olemassakaan. 

Paljon on keskusteltu ennaltaehkäisevästä työstä. Usein kuulee kommentteja. Se on vanhanaikaista. Ei Turmiolan Tommin tarinat enää pure tai miksi Jeppe juo. Jos ei pure, pitää keksiä uusia tapoja tänä "äängri böötsien" aikakautena. On hämmästyttävää tämä mainonnan ja markkinoinnin voima. Nämä Angry Birdsit hyppäävät silmille jo joka paikasta, on lastenleluja, shampoopoita, pelejä, joka puolella "äängriä". Ja tehoaa varmasti. Mitä vihan kylvöä. Vihaiset linnut ovat valloittaneet viimeksi Helsingin Linnanmäen ja Tampereen Särkänniemen. Nyt suuntana on pohjoinen; Kainuu, Sotkamo ja Vuokatti.

Takaisin raittiusteemaan. Mainonnan ja markkinoinnin ekspertit ! Keksitte ihan varmasti myönteisen ja nuorisoon iskevän tavan raittiuden edistämiseksi. Ja minä isoäitinä annan vinkin. Ei valitustyön tarvitse olla tiukkapipoista paatosta. Anna lapselle muuta puuhaa, harrastusta, jossa voi olla iloinen meininki ilman viinaa. Olin -90 luvulla Porvoon kaupungin kanssa raittiusseuran puitteissa edistämässä kummiluokka toimintaa. Leivottiin pullaa, käytiin katsomassa hyviä teatteriesityksiä, tehtiin metsäretkiä, osallistuttiin erilaisiin kulttuurellisiin kilpailuihin, hankittiin nuorille mm biljardipöytää ajanvietteeksi ym. Aikaahan se vie, mutta on se sen väärttiä, kun kohtaat raikkaan nuoren, joka muistelee kyseistä aikaa. Se on sinusta kiinni aikuinen, välitätkö tuosta pienestä lähimmäisestä, lapsesta ja nuoresta. 

Lisääntyneet alkoholihaitat aiheuttivat kunnille kahdeksan miljardin euron lisälaskun. (JARNO JUUTI)
Juomisen haitat ovat viisinkertaistuneet Suomessa vuodesta 1990, kirjoittaa Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalainen.

Itä-Suomen yliopiston vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle lähes miljardin euron haitat tänä vuonna.
Erityisen suuri muutos on ollut naisten alkoholin käytössä. Menetettyjen elinvuosien määrä kasvoi naisilla 80 prosenttia, kun miesten vastaava luku oli 25 prosenttia.
Tutkimushankkeen johtajan, terveyspolitiikan professorin Ilkka Vohlosen mukaan naisten alkoholinkäyttö on lisännyt muun muassa lasten huostaanottoja.
Sunnuntaisuomalainen kertoo, että dramaattinen käänne suomalaisten juomisessa tapahtui vuoden 2004 alkoholiveron keventämisen myötä. Uusi verotuspolitiikka toi valtiolle lisätuloja miljardi euroa. Samaan aikaan lisääntyneet alkoholihaitat aiheuttivat kuitenkin kunnille kahdeksan miljardin lisälaskun. (näin sunnuntai Suomalainen)

Ärsyttäviä juttuja

Kännykkä pärähtää. Mairea miesääni aloittaa. Onko minulla kunnia puhutella rouva Lilja Malkkia. Mumisen jotain vastauksesi ja vuodatus jatkui.  Onhan teillä hetki aikaa. Tänään on niin suloinen, ihastuttava ja suurenmoinen syyspäivä. Toivottavasti sinulla on aamu alkanut oikein hyvin. Tähän upeaan aamuun minulla on sinulle hienoja uutisia. Olet hyvä asiakkaamme ja palkinnoksi siitä saatte sen ja sen lehden puoleksi vuodeksi ilmaiseksi. En ole kyllä asiakkaanne, ajattelen. - Kiitos, en tilaa mitään, yritän väliin. Mutta sana tulva vain jatkui. Ettekö ole kiinnostunut tästä upeasta tarjouksesta. Ajatelkaa, saatte ilmaiseksi sitä ja tätä. - Äh, ähkin. En tilaa mitään. Kiitos, kiitos, en tilaa mitään. Vuodatusta riittää ja tunnen kuinka savu alkaa nousta jostakin aivolohkosta.
Suututtaa nämä puhelinmyyjät, jotka ovat sitkeämpiä kuin hirvikärpäset. Uh. Kiitos en tilaa mitään. Nappaan luurin kiinni, ettei sanat vaan ala saeta. Ärsyttää.
Melkoisia maanvaivoja nuo puhelinmyyjät. Kerran olin saanut niin tarpeekseni heistä, että kun eräs oikealla asialla oleva lähestyi minua kaupungin asioissa. Hän aloitti vähän samaan tyyliin kuin puhelinmyyjä. Tokaisin heti alkuun, en osta enkä myy mitään. Siinä tuli lopulta vähän nolo olo, kun puhelu olikin todellinen asia.
Mietin. Kuinka moni jää puhelinmyyjien ansaan ja tilaa jotain sellaista, jota ei välttämättä edes tarvitse tai halua lukea jotain tiettyä lehteä. Monellakaan ei ole sitkeyttä vastustaa kiehtovien sanojen höystämää puhelua saatikka lupauksia voitoista ja ilmaisista tuotteista.

Muista pyhittää lepopäivä

Sain olla upealla lomamatkalla. Maassa, jossa on jotain hyvin puhuttelevaa. Ratsastus kamelin selässä kiireettömästi, polttavassa auringon paahteessa autiomaassa. Kerran viikossa täydellinen hiljentyminen lepopäivän viettoon. Liikenne pysähtyy, ihmiset kodeissaan kokoontuvat aterialle sapatin aattona. Sapattina, levon päivänä kootaan voimia seuraavaa viikkoa varten. Mietiskellään Jumalan sanaa. Rukoillaan. Teki hyvää pysähtyä vaikkakin vieraalla maalla lepoon kaikesta touhusta ja kiireestä. Raamatussa kerrotaan kymmenestä käskystä ja sanotaan näin: Muista pyhittää lepopäivä. Länsimaiseen kulttuuriin iskeytynyt kulutushysteria on nielaissut ihmiset. Ei ole viikkolevon hetkeä. Juokse vaikka shoppailemaan. Kaupat pursuu hyödykkeitä, joita sinut houkutellaan ostamaan. Ilman niitä et tule pärjäämään, on mairitteleva viesti.
Ihmettelen, että silti tuo maa menestyy vaikka katkaiseekin arkisen aherruksensa. Ei osteta eikä myydä. Siunaus piilee siinä, että olet levännyt kunnolla ja uudet voimat antavat varmasti uusia innovaatioita ja ideoita, joilla maata viedään eteenpäin.
Muistan ajan lapsuudestani, että sunnuntai oli oikeasti lepopäivä. Lauantai illan ehtookellot radiosta julistivat pyhän alkaneeksi. Ja se myös alkoi. Ei tehty mitään muuta kuin tärkeimmät työt. Isä ja äiti pötköttivät päiväunilla. Se oli suloista ja rauhoittavaa. Tulevaisuuden tuunaus voisi alkaa palaamalla pyhäpäivän kunnioitukseen.

Ravistelun viikko

Huonojen uutisten viikko Järvenpäälle. Eilen Keski-Uusimaan artikkeli kertoi, että ikääntyneiden ja vammaispalveluiden ylitysuhka on tälle vuodelle 1,385 miljoonaa euroa. Eikä ainoastaan vammaispelvelut mene yli, vaan erikoissairaanhoidon ylitysuhka on 3,5 miljoonaa ja toimeentulotuen menot 1,2 miljoonaa. Kun nuo summat laskee yhteen, niin siinä sitä on naurussaan pitelemistä. Mistä rahat. Järvenpääkään ei jää ravistelematta.

Metso aloittaa yt neuvottelut

Tänään tieto kertoo, että Konepajakonserni Metso aikoo vähentää enintään 630 henkilöä paperiteollisuutta palvelevasta yksiköstään. Metso perustelee yt-neuvotteluita paperikoneiden kysynnän heikkenemisellä. (JUHA TÖRMÄLÄ/KL)

Metson mukaan vähennykset koskevat Jyväskylän, Järvenpään, Tampereen, Raision, Juankosken ja Valkeakosken toimipaikkoja.

Eipä näytä hyvältä. Taantumaan sukellus koskettaa myös Järvenpäätä. Kuntavaalit ovat oven edessä. Ehdokasrekrytointi on päätöksessä. Järvenpään KD sai 19 upeaa ehdokasta mukaan. Se on enemmän kuin koskaan. Wau. Nyt kysytään, mikä on sanomamme huonojen uutisten vyöryessä ylitsemme.
Tässä rytäkässä usein heikoimmat ja puolustuskyvyttömimmät saattavat helposti jäädä jalkoihin. Yllä mainitsemani ylitysuhkat laittaa mietteliääksi. Onko budjetointi ollut alun alkaen alibudjetointia.

Raamatussa on viisaita neuvoja, joista yksi on ettei vaivaista saa sortaa. Ei edes tiukan talouden aikana.Snl.14:31. Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa. 34. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.

 Zacharias Topeliuksen kirjoitti opettavaisen sadun nimeltä Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Siinä perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä.
Tulevaisuuden päätöksissä on arvovalinnoista kyse ja ne riipaisevat syvältä.

Turvallisuuden tekijäksi

Voiko sitä olla turvallisuuden tekijä ja miten. Voiko turvallisuutta ylipäätään tehdä. Mistä turvallisuus syntyy? Jollekin ihmiselle turvallisuutta on ainainen melu ja pauhu. On jotain johon hukkua. Jollekin se on syvä hiljaisuus luonnon helmassa. Jollekin se on työ- ja toimeentulo. Joku tuntee turvallisuutta, kun vatsa on täynnä ruokaa. Toinen taas tuntee turvan ystävän lämpöisen käden puristuksessa. Turvallisuutta on se, että voit kulkea rauhassa kaupungin katuja. Sekin on turvallisuutta, että tiedät jonkun rakastavan sinua ehdoitta. Turvallisuus syntyy myös siitä tietoisuudesta, että sinut hoidetaan sairastuessasi. Pienelle lapselle se on äidin tai isän syli.

Vaikka usein tuo turvalliseksi tarkoitettu syli onkin muuttunut pelottavaksi. Lasten huostaanotot , jopa 10 lasta päivässä joutuu kokemaan tämän karun asian. Turvallisuutta hakevat myös teini-ikäiset maleksiessaan, syljeskellessään, hävyttömyyksiä huudellessaan markettien ja pubien edustoilla. Melu ja roskaaminen viestittävät. Kukaan ei välitä, huomatkaa meidät. Turvallisten rajojen asettelu on monessa kodissa kadonnut. Vanhempien kunnioittamista ei osata opettaa. On vain oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia.

Kunnioittamattomuuden kierre on lähtenyt siitä, kun näiden nyky nuorten vanhemmat kasvoivat vapaan kasvatuksen piirissä. Sehän oli kasvatuksen muotivirtaus 70-luvulta eteenpäin. VAPAUS, VAPAUS. Turhaan ei ehdotettu taannoin, että vanhemmat tulisi lähettää kasvattajakouluun. Ilman terveitä rajoja, vapaasti kasvaneet vanhemmat ovat pulassa nuorisonsa kanssa. Et voi rajoittaa lastasi, hän saa siitä traumoja. No nyt on nähtävillä hedelmät. Kurittomat ja kunnioittamattomat lapset, joille kunnioituksen käsitekin on vieras ja utopistinen sana. Kunnioittamattomuuden kulttuuri on kukoistuksessaan.

Näin ei tarvitse olla. Nouse ja sano, nyt riittää tämä saaste. Sillä sitä se on ihmissydämeen kylvettynä. Tämä maa tarvitsee turvallisuuden tekijöitä.

• Turvata lähipalvelut ja terveyspalvelut jokaiselle

• Luoda hyvinvointia lähimmäisyyteen kannustamalla

• Perheille lisää tukea, turvaa ja kotipalveluita

• Turvallisen koulun

• Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut

• Turvallisemman vanhuuden kotona ja laitoksessa

• Lisätä kasvuyrittäjyyttä ja työllisyyttä kunnissa

• Yhteistyötä seurakuntien sekä järjestöjen kanssa

• Panostaa turvalliseen ja puhtaaseen ympäristöön

Turvallista matkaa

Pienten koululaisten matkaa ovat turvanneet ensimmäisinä koulupäivinä isät, äidit, poliisi kuin kaupungin virkamiehetkin. Hienoa. Kuka turvasi aikoinaan 8 kilometriä pitkän pienen koululaisen matkan ? Naapurin villit pojat, humisevat hongat ja koulussa opitut virret. Olin onnekas koululainen, kun sain oppia laulamaan virsiä ja aloittaa koulutyön aamuhartaudella (rukoillen) kuin myös kunnioittamaan opettajaa. Elämä sai turvallisen pohjan ja luottamuksen Taivaan Jumalaan, joka lähettää enkelit suojelemaan korpitaivalta.

 Lomareissulla löysin mökin uumenista vanhan SANA-lehden numeron 7, 14.2. 1973 jossa oli otsake:

Olemme ehkä menettämässä kristillisen koulumme
Opetusministeri Ulf Sundqvist esitti uskonnonopettajain konferenssissa, että maassamme olisi luovuttava tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta. Lausuntoa tarkasteli piispa Osmo Alaja huolestuneena. Samalla sivulla siteerattiin arkkipiispa Martti Simojoen vuoden 1973 valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksen saarnaa. "Me kannamme vastuuta siitä, että tulevat sukupolvet oppivat tässä maassa rukoilemaan  Jeesuksen nimessä ja hengessä. Tämän tulee olla uskonnonopetuksen ja kristillisen kasvatuksen tavoite."

Mitä...tarkensin katseeni artikkeleihin.  Mietin. Vanhako ministeri oli tuolloin. Nuori ja kokematon. Silloin myös vyöryi maamme yli kummallinen radikaali aalto. Keskiolut alkoi virrata, avoliitot yleistyi, abortit sallittiin, seksuaalimoraali murtui, Jumalan nimeä yritettiin pyyhkiä pois lainsäädännöstä., Pyhän kunnioitusta alettiin murentaa, opettajien auktoriteettia kouluissa nakerrettiin ja tunnustuksellista uskonnonopetusta alettiin kyseenalaistaa.

Arkkipiispa teroitti rukouksen merkityksen opettamista tulevalle sukupolvelle ja valtiovallanedustaja tunnustuksellisen uskonnonopetuksen poistamista kouluista. Alkoi vuosikymmenien kiivas taistelu - onko Jumala todella sanonut?

Nykyisen hallituksen eräs kiista koski juuri tänä keväänä uskonnonopetuksen tuntimäärän vähentämistä. Perusta, jolle koulutus on aikoinaan rakennettu roikkuu enää parin hiuskarvan varassa. Pitkälle on päässyt missio tunnustuksellisen uskonnonopetuksen pois kitkemisestä kouluista. Missioon kuuluu myös Jumalan pyyhkiminen koko kansakunnan elämästä. Mutta tuolla kitkemisellä on seuraukset, joka on tuottanut turvattomuuden ja pelon hedelmää lasten ja nuorten elämään.

Kristillisten perusarvojen romuttamisella ei ole tullut vapauden onnelaa vaan pelon ja turvattomuuden rämeikkö. Rämeikköä yritetään vahvistaa monenmoisin tukikeinoin. Kunnat tekevät hikihatussa töitä parantaakseen turvallisuutta kouluissa tai ylipäätään turvallisuutta ihmisten elämässä.

Pienenä koululaisena opin laulun. "Jonk`on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa..."

- Tarvitaan paljon rukousta, ahkeraa viipymistä Jumalan edessä. Ellei ihminen pääse Jumalalle tunnustamaan syntejään, hänen on kaadettava ahdistuksensa ja katkeruutensa toisten kanssa ihmistensä päälle. Tiedämme hyvin, mitä siitä on seurauksen. Elämä muuttuu yhä epäinhimillisemmäksi, sanoi arkkipiispa Simojoki SANA-lehden haastattelussa.

Kodinhoitajan ammatti takaisin

Iltahämärän kietoi maisemaa vaippaansa. Järvenpinta lainehti verkkaisesti. Auringon viime säteiden loisteessa istuimme iltaa lapsuuden leikkikaverini mökillä. Olimme tavanneet viimeksi kolmekymmentä vuotta sitten.
Kävimme läpi vuosien kokemuksia. Kertasimme ammattiemme huonoja ja hyviä puolia, joista jo kumpikin olemme siirtyneet sivusta seuraajiksi. Hän on ammatiltaan vanhanajan kodinhoitaja. Oli työssään tunnollinen ja pidetty. Lasiperheet tulivat tutuiksi ja heidän elämän arkensa. Nyt hän on saanut palautetta, että olisitpa vielä hommissa niin tulisi nenät niistettyä ja lihapullat tehtyä, verrattuna näihin uusiin koulutettuihin sosiaalialan työntekijöihin. Heille pitää kuulema väsyneen äidin mm ruoka tehdä valmiiksi. He vain keskittyvät lasten leikittämiseen ja raporttien tekoon, että kuinka voitte. Ällistelimme siinä moista menoa.
Nykyään tavallinen lapsiperhe ei juuri saa apua. Työ on muuttunut kovin erilaiseksi. Lapsuuskaverini kertoi kuinka hänenkin työnsä juuri ennen siirtymistä seniorivaiheeseen muuttui täysin. Ei olisi saanut enää pestä pyykkiä, siivota, laittaa ruokaa ja huoltaa monia muita asioita, joihin hän ammatillisen koulutuksen oli saanut. Se oli myös se kipein tarve monella perheellä, kun tuli sairautta tai lapsiluku kasvoi. Mutta hänpä oli tomerasti todennut, että hänet on koulutettu konkreettisesti auttamaan ja sillä siisti. Se tepsi. Tulimme tulokseen, että kodinhoitajat takaisin perustyöhön lapsiperheiden avuksi ja konttorihommat vähemmälle.

Aivankuin vahvistuksena luin sitten Iltalehden uutisen, 3.7.2012 - Kunnilla vaikeuksia järjestää kotipalvelua lapsiperheille

Suurin osa kotipalveluista menee lastensuojelun asiakkaille.

Monella kunnalla ei ole tarpeeksi voimavaroja ennaltaehkäisevän perhetyön kuten kotipalvelujen järjestämiseen lapsiperheille. Kun apua arkeen ei löydy, unettomat yöt, loputtomat pyykkivuoret ja vanhempien välien kiristyminen voivat pahimmillaan kaataa koko perheen..
Vaikka uutinen kertoo halusta hoitaa lapsiperheiden arkea, niin käytännössä se ei onnistu. Ja eräs epäkohta siinä on, että vanhanajan koulutus on heitetty romukoppaan. Kodinhoitajia ei enää kouluteta pesemään pyykkiä, siivoamaan, laittamaan ruokaa, ompelemaan ja vaikka parsimaan perheen risoja vaatteita.
Olisikohan aika kaivaa naftaliinista jotain, joka on hyväksi todettu (ainakin me totesimme) ja toimivaa koulutuksen saralla sosiaalipuolen ammateissa.

Harmittaa

Selasin aamulla Keski-Uusimaa lehteä. Kahvi oli mennä väärään kurkkuun. Nytkö se tieto tuli, jota olemme odottaneet kaupunginhallituksessa kuin myös kaupunkilaiset viimeiset puoli vuotta kuumeisesti. On jännitetty ja toivottu, että Markkinaoikeuteen tehty valitus olisi tuottanut sen tuloksen, että kipeästi kaipaamaamme terveystaloa päästäisiin rakentamaan. Uutinen oli mitä harmillisin.
-Markkinaoikeus kumosi Kiinteistö Oy Järvenpään terveystalon päätökset Järvenpään terveystalon rakennusurakoitsijan valinnasta. Tämä siis tarkoittaa, että uusiksi meni. Voi harminkapistus. Ja ties miten pitkäveteiseksi menee. Juuri näin lomien kynnyksellä tieto on karvasta.
Unelma uudesta toimivasta terveystalosta on paennut kauas tulevaisuuteen. Kaupunkilaisena en voi ymmärtää näitä asioiden kiemuraisuuksia. Tuntuu ihan kiusanteolta koko touhu. Ne, jotka tarvitsisivat uuden terveystalon palveluita, jäävät jalkoihin, kun kylmät ja laskelmoivat kilparakentajat kaatavat toistensa "bisneksiä". Vanha sanonta: Kateus vie kalatkin vedestä, taisi osua nyt kohdalleen. 

Sinne missä on ikuinen valo

Rakastettu lähimmäisemme, KD.n perustajajäsen Eeva Sakarinen on päässyt ikuiseen lepoon. Hän ehti 98 vuoden ikään. Eeva on niitä positiivisimpia ihmisiä, joita olen elämäni matkan varrella kohdannut, vaikka elämä hänen kohdallaan ei aina ollut "ruusuilla" tanssimista. Tämä inkerinsuomalainen sisältäpäin teräksestä tehty, ulkoapäin hauras nainen on jättänyt lähtemättömän jäljen elämääni. Aina iloinen, kannustava persoona  on päässyt sinne missä on ikuinen valo, jossa ainiaan poissa on yö. Hän on ikuisen ilon lähteellä, Jeesuksen seurassa.
Eeva istui uskollisesti Järvenpään Kristillisdemokraattien kokouksissa ihan loppuun asti. Vaikka olemus oli hauras, hän saapui kannustamaan nuorempaa polvea olemaan aktiivinen yhteistenasioiden hoidossa. Rukoukset kiirivät Jumalan kaikkivaltiaan valtaistuimelle meidän poliitikkojen puolesta. Mikä tuki.
Hän nukkui pois juuri samaan aikaan, kun aloitimme valtuuston infoa.
Eevan elämän tarinaa voi lukea kirjasta: Eeva - Inkerin tyttö, Järvenpään Vapaaseurakunnan julkaisu.
"Henkilökohtaisten kuvausten kautta lukijan eteen piirtyy kuva uskosta, sitkeydestä ja kiitollisuudesta sydämestä keskellä epätietoisuutta, hätää ja sodan julmuutta." Lainaus esittelytekstistä. Kannattaa lukea.

Olen vapaa

Tajuntaani iski kuin salama huikaiseva AJATUS. Olen vapaa. Mahtavaa. Minun ei tarvitse tehdä yhtään mitään. silti joku euro tipahtaa tilille. Tunne on varmaan yhtä mahtava kuin anopillani muinoin, kun sai ensimmäisen eläkkeensä. Nyt minulla on omaa rahaa, tuumi hän. 

No minulla se ei nyt siihen liity, vaan että kun on ikänsä tehnyt työtä ja on ollut oltava kellon kanssa kilpajuoksusilla iät ajat. Nyt vois heittää vaikka kellonkin pöytälaatikkoon. Minun ei tarvitse olla kenellekään mieliksi. Nyt voisi vaikka alkaa maalaamaan tauluja, josta olen uneksinut. Tai miksei sitä voisi vaikka alkaa ommella vaatteensa itse niinkuin nuorena tein. Kukapa estää makaamasta voikukkapellossa lastenlasten kanssa. Voisi tiirailla taivaan sineä ja arvuutella monesko pilvi meni ohi. Ja mikäs ettei voisi vaikka julkaista CD-levyn laulamalla sydämensä kyllyydestä ylistystä Jumalalle. Voi mikä riemu se olisikaan. Näin muuten tein aikoinaan pitkällä koulumatkallani alakoulussa (8km). Lauloin niin että metsä raikasi.  Niin nyt voin tehdä ihan mitä haluan. Voin tonkia politiikan syövereitä tai evankeliumin syvyyksiä. Passata porukat pilalle kaikenmaailman herkuilla, huiii.... Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Se on muuten senkin puolesta, että olen umpirakastunut JEESUKSEEN. Siinä se todellinen vapaus vasta onkin.

Jaa, nyt sitten alkanee tämä tajunnan virta virtaamaan kirjoittamisen myötä, jos sille päälle satun. Perästä kuuluu....