Anna lapselle raitis joulu

Lumi vain pöllysi, kun isä lapio pihapolkua savusaunalle. Jouluaattoilta hämärsi. Lunta on tullut paksukerros. Sauna pitää saada lämpimäksi. Pian sen uumeniin juoksevat lapset ja vanhemmat kumisaappaat jaloissaan. Kiuas sihisee mukavasti. Noki tarttuu iholle. Saunavastan tuoksu saa unelmoimaan kesästä.

- Nyt on jouluaatto, intoilee kuopus. Kohta tulee pukki. - Niin, tuleekohan se, tuumailee äiti. Tärkeintä ei ole pukin tulo, vaan se miksi joulua vietetään. - Jeesus on syntynyt, jatkaa esikoinen.

Höyryävät saunojat pinkaisevat polun poikki sisälle tupaan. Tupa tuoksuu pihkakuuselta, lanttulaatikolta, karjanpaistilta, tortuilta, pipareilta. Posket hehkuvat jännityksen tiivistyessä.

- Mikä kumma kolina tuolta kuistilta kuuluu ja mihin se isä meni, ihmettelee lapset.

- Hevosta syöttämään, tuumaa äiti. Ovi aukeaa, harmaa ”vihulaissäkki” työntyy ovesta sisään. Salaperäisen näköinen hahmo seuraa perässä, turkki ja karvahattu nurin käännettynä virkahtaen, onkos täällä kilttejä lapsia.

- Haa isi, et sinä ole joulupukki. Nauru remahtaa ilmoille. Paketit tavoittaa lasten kädet. Tyttö saa punaisen puisen nuken sängyn ja nuken, jolla on siniset silmät. Silmät sulkeutuu ja aukeaa. Pojat saavat puusta tehdyn reen ja puuhevosen. Kuinka suloinen onkaan aattoilta. Aattoilta ilman viinaa. Jouluvirressä kaikuu sanoma enkelten. ”Enkeli taivaan lausui näin, miks hämmästyitte säikähtäin. Mä suuren ilon ilmoitan..Herramme Kristus teille nyt. On tänään tänne syntynyt.”

Hiljaisuus laskeutuu kodin ylle ja tyytyväinen perhe vaipuu yön syleilyyn nenät tuhisten. On Jouluyö.

Haastan sinua isä ja äiti, mummo tai vaari suosimaan joulua ilman päihteitä. Alkoholin käyttö voi lapsen silmissä olla hyvin hämmentävää ja lapsen huoleton juhlatunnelma katoaa. Humalainen aikuinen on lapsen silmin pelottava. Lapsi saattaa tuntea, ettei hänelle ole sijaa aikuisten juhlassa. Kukaan ei halua kokea pelon, häpeän tai turvattomuuden tunnetta.

Joulu on lasten juhla

Jouluaatto on tänä vuonna keskiviikko. Saamme pitkän jakson viettää joulua ja nauttia yhdessäolosta. Sekä aikuiset että lapset odottavat yhteiseltä juhlalta rauhaa, lepoa ja turvallisuutta.

Joulun ensimmäiset lahjat jaetaan jo joulupöydässä. Paras lahja lapselle on, että kuuntelet häntä ja otat hänet huomioon. Vietät aikaa hänen kanssaan jo jouluun valmistautuessasi ja annat hänelle arvokkaan lahjan, turvallista aikaa kanssasi.

Anna lapselle raitis joulu, niin annat myös itsellesi mahdollisuuden hyvään jouluun!

Onko Suomi kuin Rooman valtakunta

Rappion ja tuhon syitä

1. Nopea avioerojen kasvu ja perheen halveksiminen, avioliiton romuttaminen. Läntinen sivistyksemme ei ole koskaan ollut niin vakavan ja perustavaa laatua olevan uhan kourissa kuin nyt olemme. Kaikkein tärkein ihmissuhde on tuhoutumassa. Merkityksellisin kasvupaikka on lyöty säpäleiksi. Perhe - elämää vastaan hyökätään kaikilta tahoilta. Yhteiskunnan perusyksikkö on häviämässä. Paikkaa, jossa ihmisen tulisi kasvaa terveeksi yksilöksi, ei enää ole sellaisena, että se voisi tapahtua. Tasapainoinen koti on harvinainen ilmiö. Siksi tasapainoiset ihmiset ovat myös harvinaisia.

2. Lisääntyvä huvittelunhalu ja urheilukilpailujen raaistuminen. Douping-käryt ovat normaaleja ilmiöitä. Pommiuhkat siellä sun täällä. Ihminen etsii tyhjyyteensä tässä pika yhteiskunnassa itsekkäästi nautintoa toisensa perään kiihtyvällä vauhdilla.

3. Jatkuvat verojen korotukset ja tuhlaileva elämän tapa. Valtion lainanotto paisumassa yli äyräiden. Kunnat kipristelee perässä. Verojen kevennys puheet ovat kuin sumun häviämistä maisemasta. Mihin olemme matkalla. Totuus on taruakin ihmeellisempi. Kysymykseen; miten kierre katkaistaan; vastaus lienee tuhannen taalan arvoinen.

4. Jättiläismäinen sotakoneistojen rakentaminen, vaikka todellinen vihollinen on kansan moraalinen rappio. Oikean ja väärän raja on hämärtynyt olemattomiin. Eivät ole vieraita meille uutiset pelureiden tuottamista kansantaloudellisistakaan tappioista tai muusta epärehellisyydestä, jonka pintaan nouseminen lienee vain jäävuorenhuippu. Sodan mielettömyys hiipii olohuoneisiimme TV:sta.

5. Uskonnon (uskon) rappio ja uskon kalpeneminen pelkäksi muotomenoksi, jolla ei ole vaikutusta elämään. Meillä on varaa tukea roskakulttuuria, juoda viinaa miljardien markkojen edestä. Joku on tehnyt laskelmia, jonka mukaan alkoholin takia yhteiskunta menettää rahaa kolme kertaa enemmän kuin mitä Alko sillä voittaa. Entäpä huumeiden vaikutus ? Uskonnon rappiosta kertoo seurakuntaelämän lamaantuminen. Ei tunneta syvän hengellisen elämän todellisuutta, todellista yhteyttä Jumalaan. Piispatkin puhuu mitä sattuu.

Eduskunnan arvokas työaika menee pohtiessa sukupuolineutraalia avioliittoa, vaikka kansakunnan oikea hätä on ihan muualla

Apua koteihin

Maan  äidit väsyy. Lapset surmataan. Isät ovat hukassa. Avioliiton arvovaltaa murretaan. Kärsimys vain kasvaa.
"On tullut ilta ajan, Ei rauhaa tunne maa. Nyt ennustukset sanan, jo täyttymyksen saa. On ahdistusta, nälkää, On tuskaa täynnä maa. Ja ihmiskunta pelkää, Kun taistot raivoaa. Nyt laittomuus saa vallan, Ja rakkaus kylmenee, Ei kuulla sanaa Herran, Kansa itse hallitsee." runoili Aimo Huttunen aikoinaan.
Onko toivoa tälle kaikelle. Lainaan runoilijaa, Sä Herran kansa herää ja nouse valvomaa. Ei nukkua saa enää.." Lainsäätäjät herätkää. On aika ottaa todesta se hätä, joka joka aamu on uutisotsikoissa.
Lapsiperheet tarvitsee apua eikä vain sanoja. Kodinhoitajien ammattikunnan palauttamisen puolesta on jopa otettu kantaa. Kirjoitin tuosta asiasta 10.7.2012 täällä blogissani - Kodinhoitajan ammatti takaisin. Voit käydä sen sieltä lukemassa. Kirjoitus julkaistiin myös Keski-Uusimaa lehdessä.

YK.n lapsen oikeuksien päivänä

Kohta minä hyppään junaan ja menen eduskuntatalon portaiden eteen kynttilämielenosoitukseen. Mutta ennen sitä lapsen oikeksien sivuilta muistutuksia lapsen oikeuksista

Jokaisella lapsella on erityisiä lapsen oikeuksia.

Ne perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. YK:n lapsen oikeuksien sopimus koostuu yhteensä 54 artiklasta.

Minulla on oikeus elää turvassa

Jokaisella lapsella on oikeus elää turvassa kaikelta, mikä voisi vahingoittaa häntä. Aikuisten tehtävänä on suojella lapsia esimerkiksi väkivallalta ja sodalta. Kukaan ei saa tehdä pahaa lapselle. Jos lapselle kuitenkin tapahtuu jotain pahaa, aikuisten täytyy auttaa häntä.

Jokaisella lapsella on oikeus omaan nimeen ja kansalaisuuteen. Jokainen saa olla oma ainutlaatuinen itsensä. Jokaista tulee kunnioittaa riippumatta siitä, onko hän tyttö vai poika, millainen on hänen perheensä, mitä kieltä hän puhuu, mistä maasta hän on kotoisin, mihin hän uskoo tai miltä hän näyttää. Ketään ei siis saa syrjiä, kiusata tai kohdella muuten huonommin kuin muita siksi, että hän on erilainen.

Jokaisella lapsella on oikeus elämään, joten lapsille täytyy turvata mahdollisuudet elää ja kehittyä. Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy omaa vauhtiaan, eikä sitä saa kukaan kiirehtiä. Toisaalta lapsella on oikeus saada aikuisten tukea kasvussaan. Jokaisella lapsella on oikeus olla lapsi.

Jokaisella lapsella on oikeus elää omien vanhempien kanssa, jos hänen on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmilla on oikeus saada tukea lasten hoitamiseen, esimerkiksi päivähoitoa. Jos vanhemmat eivät jostain syystä voi huolehtia lapsesta, täytyy järjestää joku muu aikuinen pitämään hänestä huolta. Lisäksi jokaisella lapsella on oikeus terveydenhoitoon ja sairastuessaan oikeus saada sairaanhoitoa.

Jokaisella lapsella on oikeus sanoa, kirjoittaa tai vaikka piirtää omia mielipiteitään ja ajatuksiaan, kunhan se ei loukkaa muita. Jokainen lapsi saa ajatella ja uskoa niin kuin haluaa riippumatta toisten mielipiteistä. Kun aikuiset päättävät lapsia koskevista asioista, heidän täytyy pohtia, mikä on lasten kannalta parasta. Heidän täytyy kuunnella lasten mielipiteitä ja ottaa ne huomioon.

Jokaisella lapsella on oikeus etsiä ja hankkia tietoa itseä kiinnostavista asioista esimerkiksi television, radion, lehtien ja internetin avulla. Aikuisten tehtävänä on kuitenkin suojella lapsia sellaiselta tiedolta, joka voi olla lapsille vahingollista. Siksi aikuiset voivat rajoittaa internetin käyttöä tai kieltää sellaisten televisio-ohjelmien katsomisen, joista voi esimerkiksi tulla paha mieli tai saada painajaisia.

Jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua ilmaiseksi. Koulussa lapsella on oikeus saada tukea oppimiseen. Lapsella on oikeus oppia tietoja ja taitoja, joita on tärkeää osata elämässä. Tällaisia tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi toisten ihmisten kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja ympäristön suojelu.

Jokaisella lapsella on oikeus viettää vapaa-aikaa ja leikkiä. Lasten ei siis tarvitse tehdä työtä tai olla vain koulussa. Lapsilla voi olla joitakin kotitöitä, mutta tärkeää on, että aikaa jää myös leikkimiseen, pelaamiseen, kavereiden kanssa olemiseen ja muuhun mukavaan vapaa-ajan tekemiseen. Lisäksi lapsella on oikeus levätä, kun väsyttää. Aikuisten tehtävänä on turvata lapsille riittävästi lepoa.

Mikä saa minut nauramaan

Katsoin erästä kuvaani ja ihmettelin. Onko minusta tullut noin totinen. Miksi ? Onko elämän myllerrykset vienee mukanaan katselemaan tähän maalliseen ja katoavaan. Riipunko kiinni jossakin sellaisessa, joka katoaa ja tuottaa vain hapannaaman.

Ovatko naurun ja ilon aiheet kadonneet. Ihan piti tarkistaa kurssia. Sitten luin hassua kirjaa ja olin tikahtua nauruuni. Nauramisen taito ei ollut mininkään kadonnut. Sieltä syvältä sisimmästä se pulppusi kuin raikas lähde. Toisen kerran nauroin unissani niin että heräsin siihen. Ja mikä on kutkuttavinta, lastenlasten omatekoiset filosofiat elämästä.

Mikä muu saa nauramaan. Ystävän kanssa aito hulluttelu ja huumorilla höystetty keskustelu. Makeaa on myös estraditaide, jossa puhdas huumori kutkuttaa sisikuntaa. 

 

Raamattukin sanoo, ilo Herrassa on meidän väkevyytemme. Se on totta. On eräs ”nimeltämainitsematon”, joka ei siitä tykkää. Se yrittää saada ihmiset synkkyyden valtaan ja katsomaan surkeita epäonnistumisiaan tai kantamaan murheita niin että puserokin painaa tuhat kiloa. Herää. Se on pajunköyttä jota sulle syötetään. Nakkaa se pihalle ja julista. Minä iloitsen ja riemuitsen Herrassa, Jumalassa niin kauan kuin elän. Eikä tämä tarkoita mitään kevytmielistä iloa, vaan ihan taivaallista iloa. Taivaallinen ilo ei ole pitkänaamaisuutta vaan leveätä hymyä ja naurun kaikua.

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

Puheenvuoro yhdistymisselvityksestä.                                6.10.2014

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Useimmat Keski-Uudenmaan kunnat olettavat vielä olevansa vahvalla pohjalla ja että talousasiat olisivat hallinnassa. Vahvuuden tunne voi tuudittaa virheelliseen uskomukseen, että kyllä me pärjäämme yksinkin myllerryksen kourissa. Mutta kuinka kauan pärjääminen kestää. Raportin selvitystyö tuo esiin monia kipukohtia.

Kuntalaisten toivelistan mukaan terveydenhoito ja siihen liittyvät palvelut ovat ykkössijalla. Heti perään ovat koulu- ja päiväkoti. Se tarkoittaa sitä, että näistä palveluista ei paljon haluta tinkiä. Koulujen läheisyys ja turvalliset olosuhteet ovat perustavaa laatua olevia asioita. Oppimiselle on oltava edellytykset, että jatkossakin meillä suomalaisina on tarjota kansainvälisille areenoille tietoa, taitoa ja osaamista monipuolisesti. Ryhmäkokojen suurentaminen 24 opp. on varmasti opettajille haasteellista levottomien oppilaiden kanssa. En suosittele. Valtionosuusleikkaukset, verotulojen kasvun alenema, väestön kasvu ja ikääntyminen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvu iskevät ruuhka Suomen elinvoimaisuuteen pahasti. Onhan eteläinen Suomi maan vetureita ei pelkästään sen vuoksi, että tänne muutetaan. Väestömäärän kasvaessa myös palvelujen tarve on suurta.

Onko tarpeellista rakentaa sitten Keski-Uudenmaan kaupunkia, jossa kahdeksan kunnan vastavoima taistelee mm metropolihallinnon mustekalamaisuutta vastaan. Tämän selvityksen perusteella kahdeksan kunnan yhteen liittymistä suositellaan. Todennäköisesti kuitenkin kahdeksan kunnan liitosta ei tule mitään. Mitä jää jäljelle, kolme kuntaa vai viisi kuntaa, jotka lyöttäytyvät yhteen. Onko vastavoima tarpeeksi vahvaa suuremman edessä.

Hyvä puheenjohtaja

Raportissa sanotaan: Kuntajakoa tavoittelevat kunnat sopivat, että niiden talous kehittyy vastaamaan yhteisesti hyväksyttyjä kriteereitä, lähentymiskriteereitä. Sivu 90 --

Lähentymiskriteeri: 1.Kunnan (ja kuntakonsernin) nettolainan kasvun rajaaminen

lähentymiskriteeri: 2. Tuloksenteko – rahoituksen riittävyyden varmistaminen

lähentymiskriteeri: 3. Menojen kasvun rajoittaminen: kunnan tuloveron ja kiinteistöveron

verotuspohjan ja valtionosuuden muutoksen ja toimintakatteen muutoksen erotus

Vaikka meille valtuutetuille on kerrottu Järvenpään olevan hyvässä vauhdissa toteuttamassa näitä kriteereitä, se ei riitä, että unelma suurkunnasta voisi toteutua. Lähikuntien tulisi olla samassa vauhdissa, että saavutettu neuvottelu olisi tasapainossa kaikkien kahdeksan kesken.

Raportissa kerrotaan myös haitoista ja hyödyistä. Hyötyjä on 222 ja haittoja 65 (sivu 87) ja mikäli kasikunta toteutuisi. Entäpä miten käy jos vain muutama kunta päättää lyödä hynttyyt yhteen. Mikä hyötyjen ja haittojen suhde sitten. On siis monta visaista asiaa vielä edessä, puhumattakaan SOTEsta tai Metropolihallinnosta.

Kasikunta suunnitelmaan raportissa on hahmoteltu viittä city-aluetta. Luottamushenkilön vinkkelistä. Luottamushenkilöorganisaatiota katsellen valta kyllä kapenee huikeasti. Keski-Uudenmaan kaupungin valtuusto olisi 59-67, kaupunginhallitus 11-13 ja näissä lähifoorumeissa olisi vain 7-9 luottamushenkilöä siis Tuusulanjärven cityssä 7-9 päättäjää. Nykyisissä kolmessa kunnassahan on jokaisessa 51 päättäjää. Minusta tästä perspektiivistä katsoen ei vaikuta hyvältä. Mustaa valkoisella kyllä voidaan kuvata monia ihania ja tehokkaita sanoja, kuten älykäs, ketterä, sähköisiä palveluita tuottava mm cityalueen lähipalvelut. Mielenkiintoista, että lähipalvelut olisivat sähköisiä. Onkohan mummot ja vaarit unohtuneet.

Kannatan kuitenkin selvitystyön jatkamista. Mutta painotan, että odotamme Sote- uudistuksen mukanaan tuomia haasteellisia mullistuksia ja sen nähtyämme lienee jo paljon helpompi jatkaa neuvotteluja naapurikuntien kanssa.

Oletko valmis - Keski-Uudenmaan kaupunki tulee ?

Kuhina käy ympärillä. Kasikunta tulee. Tuleeko? Oletko valmis, siis kaikki kahdeksan kuntaa. Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo. Joku panee hanttiin, toinen taas on innoissaan. Ei  taida kaikki olla mukana loppuun asti, mikäli tulkitsen niitä kriittisiä puheenvuoroja Sibeliussalin info tilaisuudessa Järvenpäässä. Loppuraportti kahdeksan kunnan mahdollisesta yhteen liittymisestä on valmis. Raportti on laaja ja vaatii pitemmän syventymisajan.

Selvitystyöstä saa arvokasta tietoa. Siinä mielessä se on hyvä. Ensi tuntuma on, että on monia haastavia asioita edessä ennen kuin kuntaliitos voi edes toteutua. En usko, että kaikki kahdeksan kuntaa on jatkossa mukana. Selvityksestä on hyötyä kuitenkin vaikka pienempi kokoonpano jatkaisi yhdistymisneuvotteluita. Kun Metropoli ja Sote rohmuaa suurimman osan päätettävistä asioista niin eipä siinä paljon enää tulevalle kunnalle jää päätettävää, koulut ja päivähoito. Unelma vastavoimasta Metropoliin nähden näyttää hupenevan kuin hiekka sormien läpi.

Keski-Uudenmaan kaupungin 250 000 asukkaan kaupunki ei sinänsä liene hallinnollisesti mahdoton hoidettava. Haasteelliseksi sen tekee alueen monimuotoisuus; kaupunkia, maaseutua, pikkukylää jopa korpea.Kuinka kaikki palvelut saadaan tasapuolisesti hoidettua. Häviääkö päätöksen tekovalta jonnekin byrokratian kiemuroihin. Tulee metropolivaltuustoa, kuntavaltuustoa ja vielä lähifoorumia ( lähivaltuusto) Selvitystyössä unelmoidaan viidestä City-alueesta. Erikoinen ajatus tai veto selvitystyölle. 

Verot tulevat kuitenkin nousemaan, sopeuttamista tarvitaan huikeasti, henkilöstöä pitäisi vähentää, kouluverkkoa tulee kursia kasaan= suuremmat yksiköt ja oppilasmäärät. Valtionosuuksia leikataan edelleen vaikkakin tuota yhdistystukea tuleekin.

Jääkö unelma kahdeksan kunnan Keski-Uudenmaan kaupungista pilkottamaan, kuin Ainola paksun kuusiaidan taakse. Jää nähtäväksi......

Paikkaustiimin hoivissa

- Hyvää huomenta, heläyttää iloinen hammashoitaja vastaanotolla. Istukaa vaan tähän tuoliin (hampaanhoitotuoli)

- Huomenta, huomenta. Ai, suoraanko heti, tuumaan. Hammaslääkäriä ei näy missään. Ystävällinen hoitaja alkaa jutella. 

- Me täällä on aloitettu sellainen tiimityöskentely. Tämä on hampaan paikkaustiimityötä. 

- Hm..aprikoin. Mitä se tarkoittaa. - Ensin me hoitajat tarkistamme potilaan tilan, osoitteet, puhelin numerot ja muutenkin teemme valmistavia asioita. Sitten hammaslääkäri kävelee sisään ja tekee varsinaisen työn eli paikkaa sinun hampaasi. Viereisessä huoneessa toinen hoitaja valmistelee seuraavaa potilasta. Hammaslääkäri menee sitten sinne ja minä taas alan valmistella seuraavaa potilasta. Näin lääkärillä ei kulu aikaa muuhun kuin varsinaiseen työhönsä, selvittää hoitaja.

Istun jo suu ammollaan tuolissa, kun hammaslääkäri astelee sisään. 

- Hyvää huomenta, hammaslääkäri tässä. Heti alkaa tapahtua, surisee ja porisee suussa. Kaikki tapahtuu yhdessä sujauksessa.

-Valmista tuli ja hampaasi on käyttökunnossa heti, sanoo hammaslääkäri. Ällistyneenä nousen tuolilta. Kiitos, kiitos. Saan laskun käteeni ja poistun .Olipas tehokasta. Viidessätoista minuutissa homma hoidettu.

Paikkaustiimi, uudenlaista työn tehostamista. Ei ollenkaan hullumpaa. Tiimityössä näyttää olevan virtaa ja sujuvuutta. Hyvä paikkaustiimiläiset hammashoitolassa Mannilantiellä Järvenpäässä.

Järvenpään tilinpäätös 2013

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut

Suomen talous supistuu tänä vuonna puoli prosenttia ja yltää ensi vuonnakin vain yhden prosentin kasvuun, ennustaa Nordea-pankki.

Ennusteet tulevaisuudesta eivät helpota kaupunkien tilanteita. Mutta hokeminen siitä, että menee huonosti aina vaan huonommin ei myöskään auta. Päinvastoin, hoidetaan taloutemme sen mukaan kun on varaa, tuottaa tuloksen, jossa voimme sanoa, että olemme saaneet määräosamme leipää ja toimeentuloa.

Vaikkakin Järvenpään talouden lihavat vuodet ovat takanapäin. Tiukka taloudenpito rassaa. Tilinpäätöksen positiivinen puoli on, ettei alijäämä ollut niin suuri kuin pelättiin. Vuosikate 2012 oli 7,7M€ ja tänä vuonna 12,9 Me, tuli plussaa. Alijäämä ed.vuodesta -3,5 M€, nyt -0,5 milj. euroa (korjatun talousarvion – 6,9Me synkät kuvat muuttuivat hieman positiivisimmiksi.

Kestävyysvajeen tumma varjo yli 75 milj.euroa haastaa tulevaisuudessa 2014-2018

Arviointikertomus on mielenkiintoista luettavaa.

Tarkastuslautakunta on jälleen kerran kiinnittänyt huomiota mittareiden määrittelyyn ja kehittämistarpeeseen. Mittareiden pitää olla selkokielisiä eikä jotain epämääräisiä. Esim. viime vuonna tuli omenia 5kg ja tänä vuonna 10kg. Mikä oli tavoite ? 15Kg vai 8kg

Tarkastuslautakunta kiinnittää moniin asioihin vakavaa huomiota ja käsittääkseni nämä huomiot pitää ottaa todesta. Kriisiasunnot, omakotitonttien vuokraamisen mahdollisuudet, miten ”kasikuntien” yhdistymisselvitystä hyödynnetään, omistajaohjauksen kehittäminen, vakava huomio esimiesten osallistumattomuus (vain 27%) koulutuksiin ja esimiespalavereihin, asiakaspalautteitten hyödyntäminen, terveyspalveluiden ja aikuissosiaalityön toimintakatteiden voimakas huonontuminen, hoitoon pääsyajat edelleen heikot, sairaslomat huolettaa, Kivipuisto on edelleen kivi kaupungin kengässä.

Muita poimintoja: palvelualueiden sairauspoissaolot pv/hlö. Eniten Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten alueella ja teknisessä palvelukeskuksessa heti seuraavaksi. Riskien hallinnassa näyttää olevan myös puutteita, yleisohje puuttuu.

Nuorten ja perheiden tuen tarve on kasvanut huolestuttavasti. Miten mm tämä palvelu selviää lomautusten aikana.

Myönteistä on perheoikeudellisen yksikön käynnistyminen kolmen kunnan kesken, sähköisen lupapalvelun myönteinen kehitys.

Vain varpaat kastuivat ja selvittiin viime vuodesta suhteellisen tyydyttävästi. Kaupungin tilinpäätös antaa vinkin tulevaisuuteen. Kaikki se mitä on edessä, sote, metropoli, kuntauudistus haastavat meitä luottamaan ja kunnioittamaan toinen toistamme suurten muutosten keskellä.

Kansalaisaktiivisuus on nostanut päätään monin eritavoin. Hyvä voi kasvaa Järvenpäässä ja kumisaappaat kukkia. Tänä kesänä näyttää kukkivan käsilaukut. Simot ja Siskot luo hyvää mieltä auttaessaan. Hyvä voi kasvaa myös taloudenhoidossa, kun teemme sen järkevästi. Mestariasuntojen toiminta on edelleen saanut mainetta ja kunniaa saatuaan Helsingin seudun ilmastopalkinnon.

Järvenpäässä tarvitsemme vahvaa arvopohjalta nousevaa talouspoliittista näkemystä Järvenpään kaupungin luotsaamisessa taantuman läpi. Se ei tarkoita pelkkien numeroiden ja lukujen tuijottamista, vaan selkeää arvokeskustelua ja asioiden arvojärjestykseen laittamista

Näillä ajatuksilla katson tulevaisuuteen. Mennyt on mennyttä ja sen tilastot ovat realiteettina edessämme. Lämpimät kiitokset ahkerille viranhaltijoille ja myös meille valtuutetuille. Olette (olemme) tehneet parhaanne. Lämmintä ja Taivaan Isän siunaamaa kesää kaikille.

Mieti vähän

Koulujen ohjatut ruokarukoukset ongelmallisia. Suvivirren laulaminen ja joulunkuvaelmat ongelmallisia. Jumalan olemassa olo ongelmallista. Hän näkee kaiken. Mutta eipä ole yhtään ongelmallista julkaista ”peppupostimerkkejä” Sehän on kulttuuria, voih..!!! Ei lain rajoilla hipominenkaan saa törkyä stoppaantumaan. Miten on se tupakanpätkä natsiasusteisen miehen suussa kohutussa postimerkissä. Muistaakseni tupakan mainonta on kiellettyä. Entäs se kokardissa oleva Daavidin tähteä muistuttava merkki. Rasismin piirteitä!!!

Laissa on säädös: "Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia ja siitä rangaistavia tekoja ovat muun muassa loukkaavan kuvan levittäminen." Julkisen hävyttömän postimerkin julkaiseminen on myös lapsiin kohdistuva rikos, sillä postimerkit voi ostaa lapsikin. Vai kielletäänkö niiden myyminen alle 15-vuotiaille? Entä kyseisellä postimerkillä varustetun kirjeen tai kortin lähettäminen lapselle? Eikö tuo postimerkki ole törkeä ??

Vai onko niin, että laki on tehty rikottavaksi. Viisivuotiaan lapsenlapseni kanssa keskustelu. Kun selitin hänelle, että laki kieltää katsomasta esim alle 7 vuotiaalta tietyn videon katselun. Hän olisi välttämättä halunnut katsoa sitä. Selitin hänelle, että eduskunta säätää lakeja, siellä missä mummikin on ollut joskus töissä. Lait ovat meidän turvaksemme ja suojaksemme. Siihen viisivuotiaan filosofinen vastaus: mutta ei se laki näe minua, jos minä salaa katson. Voi noita pieniäkin aivonystyröitä, ajattelin. Jatkoin, mutta on Taivaan Isä, joka näkee jokaisen sydämeen. Aihetta mietittiin tovin ja todettiin, että näin on ja ettei katsota kiellettyä.

Opeta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei siitä vanhanakaan poikkea, sanoo sananlasku.

Mieti vähän aikuinen, mihin opetat seuraavaa sukupolvea.

Minulla on ongelma

Minulla on ongelma tai oikeastaan se ei ole ongelma. Se on vähän kummallinen. EU vaalit ovat 25.5 tänä vuonna. Kristillisdemokraatit ovat asettaneet 14 ehdokasta. Voi, ”mahoton”, miten upeita ehdokkaita. Tästähän se ongelman lykkäsi. Joukossa on kolme entistä esimiestäni ja naistani. Kaksi läheisessä työyhteydessä ollutta. Mitä minä nyt teen. Kaikki viisi tunnen melkein yhtä hyvin kuin omat lapaseni. Kerronpa.

Jouko Jääskeläisen matkassa olen kulkenut pitkän tovin Uudenmaan piirihallituksessa ja hänen avustajanaan eduskunnassa. Siinä on mies, huippuälykäs, rauhantahtoinen sovittelija. Kärsivällinenkin hän on. Ei pidä meteliä itsestään. Saisi kyllä vähän enemmän siis ”metelöidä”. Mahtavaa ainesta europarlamenttiin. 

Mutta entäs Peter Östman. Hänen ottaessaan puoluetoimiston haltuunsa, alkoi tapahtua. Ideoita pulppusi niin, että hyvä jotta perässä pysyi. Sydämellinen, aito, ahkera eikä halunnut koskaan jättää mitään hampaan koloon puolin ja toisin. Iloinen humoristi ja luotettava kansainvälisyydessä viihtyvä. Aivan mahtavaa ainesta europarlamenttiin.

Ihanan Sari Essayahin alaisuudessa oli äärettömän hyvä työskennellä. Parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut, oli olla Sarin alaisuudessa eduskunnassa ja puoluetoimistossa. Hän on uskomattoman mutkaton ja silti päämäärätietoinen. Luovii ihmisten keskellä kuin kala vedessä. Ei loukkaa ihmisiä. Hän perehtyi puoluesihteerin työhönsäkin perusteellisesti, varstojen siivoamiseen asti kanssani. Hersyvän naurun takaa paljastuu napakka, tiedonhaluinen, nopean omaksumiskyvyn omaava sinnikäs, huippuälykäs nainen. Ei suotta häntä mainita europarlamentin ahkerimmaksi mepiksi. Siis aivan uskomattoman terävää ainesta jatkamaan europarlamentissa.

Niklas Andersson, nuori kirkaskatseinen tulevaisuuden lupaus. Upea työkaveri. Miksi ei voisi olla jo tämän hetkenkin lupaus ja toivo. Hän on kohtelias käytöksinen, sujuva puheinen kielellä kuin kielellä. Fiksu kuin mikä. Rakentelee taloja ja seilaa meriä. Taitoa ja kykyä hoksata ohimenevät kiitävät hetket ja tarttua niihin, muuttua haasteitten myötä. Miehessä on ainesta enemmän kuin uskommekaan.

Kaikenhuipuksi listalta löytyy myös suloinen ja hurmaava Marjo Loponen. Iloinen ja myönteinen nainen, jolta ei vauhtia puutu muuttaa kurssia, jos tarve vaatii. Uskaltaa olla erimieltä. Rohkea, asioihin perehtyvä voimanainen vailla vertaa. Europarlamentti saisi Marjosta oivan tuulettajan. Kertakaikkiaan suomalaista sisua omaavaa ainesta parlamenttiin.

Siinäpä sitä nyt ällistelen. Ketä ihmeessä äänestän, kun kaikkia haluaisin äänestää. Probleema on ihan aito, kun tuntee heidät jokaisen niin hyvin. Mutta oikeastaan on ihan mukava suositella heitä niille, jotka etsii ehdokasta heidän omaan makuunsa sopivaksi. Sillä sävyeroja löytyy. Aivan mahtavaa, että on niin hyviä ehdokkaita

Munkkiveljeskunnan mäenlasku

Munkkiveljeskunta heräili verkkaiseen tahtiin Heinäveden luostarissa. Aamu on hiljainen ja valkoiset lumihiutaleet hyväilevät luostarin hiljaista maisemaa. Veli Timoteus on herännyt ensimmäisenä. Hän silmäilee aamun uutislehteä kahvikupponen kädessään. Toiset veljestön jäsenet hipsuttavat omista koloistaan aamun ensikohtaamiseen keittiön pöydän ääreen. Kohta alkaisi aamuvigilia pyhätössä. Hiljaisuuden katkaisee veli Timouteuksen äänekkään puoleinen murahdus.

- Kaikki suomalaiset hyppäävät tänään suurmäessä. Mitäh, kukaan ei ole ilmoittanut minulle tästä, mihin aikaan edes hyppään? Minulla olisi lääkärikäynti Joensuussa ensin...

- No mutta hypätä vaan pitää, kun kerran lehdessä niin sanotaan...hih, tuumailee veli Laurentius

- Juu niin kai, huokaisee Timoteus

- Hahahaha, älkääs nyt veljet. Ei tuo voi olla totta. Meidänkö munkkienko pitää hypätä, kuuluu ovensuusta veli Markuksen suusta

- Minä haluan nähdä kun veljestö hyppää! Eli on tultava pois täältä kaapista....kaiken uhallakin, huikkaisee Munkkilan keittiömestari perunakoppa sylissään ja häviää samantien omiin puuhiinsa.

Veli Laurentius alkaa pohtia tilanteen tuomaa ongelmaa.

- Ehkäpä hypätään aakkosjärjestyksessä, tulevat hakemaan hyvissä ajoin. Mutta pitääkö olla mukana omat sukset vai lainaavatko paikanpäällä?

- Kahet riittää, toiset käytössä kun toisia kiskotaan ylämäkeen, virnuilee veli Tiitus tupsahtaessaan ihmettemään vanhemman veljeskunnan pohdintaa

- Kyllä minäkin tänään hyppään, en suurmäessä vaan trapesassa, tuumaa Tiitus naama peruslukemilla vaikka sisällä kuplii nauru.

- Minulla on tämä hirveä korkeanpaikankammo, selostaa veli Timoteus jo hivenen värisevällä äänellä.

Veli Laurentius alkaa lohduttaa, siinähän positiivista on se, että suksilla pääsee aika haipakkaan alas sieltä korkealta.

- Niin mutta mulla on vielä vähän heikko olo flunssasta, saisinkohan käyttää Stigaa? On Markuksen välitysehdotus

Keittiömestari vilahtaa oviaukosta ja toteaa tilanteen vaatimalla vakavuudella. - Painovoima auttaa onneks, ja silmät kiinni saa varmaan tulla? Veljestöllä on tuo hyppykaapu hyvä. Pitäiskös ottaa mallia? Pehmeempi lasku kenties?

Veli Andreas sanoo viimein herättyään hieroen silmiään, minua ei kannata laittaa sinne hyppäämään. Kaadun kuitenkin. Voisikohan pyllyrillä koettaa....ehkä....

Keittiömestari on jäänyt kuuntelemaan Munkkilan veljeskunnan vakavaksi käynyttä pohdintaa ongelman ratkaisuksi. Eikä malta olla sanailematta. - Mä näen jo miten veljestö liitää lepakkomiehen lailla taivaalla. Majesteetillisen vähäeleisesti laskeutuen jokainen vuorollaan täydellisellä telemarkilla.

Siihen keittiöapulainen säestää keittiömestaria. Vaikka ne voi pikkasen fuskata tuossa telemarkissa kun viitan helmat peittävät niin hyvin.

- Hyppyriltä ponnistettaessa tuuli vetää helmat pään yli, pitäisikö sitä varten helmaan leikata valmiiksi silmänreikiä? Opastaa Tiitus tietäväisenä nuorempana Munkkilan jäsenenä.

- Mitenhän meidän käy, pohtii Timoteus ryystäessään aamukahviaan. Jottei vaan kävisi, niinkuin Jänöjussin mäenlaskussa...

- En todellakaan meinaa hypätä missään mäessä, huudahtaa veli Ambrosius

- Sinä hyppäät heti Janne Ahosen jälkeen, veli Laurentius tokaisee järjestyksen asiantuntijana

- Höh, en mä muuten hyppää kyllä, mutta jos koirasen kanssa päiväunille, väittää Ambrosius ja häipyy ovesta ulos.

- Hih, hih, hoh, hoh...päivän paras jatkokertomus kuvitellusta munkkiveljestön mäenlaskupuuhista. Munkkiveljestö nauraa niin, että silmistä vesi tirisee, kun veli Timoteus jatkaa uutislehden uutisen lukemista helpottuneille munkeille.

Kaikki neljä suomalaista mäkihyppääjää ovat mukana suurmäen kisassa huomenna lauantaina. Siis kaikki neljä suomalaista mäkimiestä on Sotshissa

OIKAISUVAATIMUS LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN 18.12.2013 § 86 PÄÄTÖKSESTÄ / KYLLIKKI MALKKI JA MARKKU TENHUNEN

Kunnia Jumalalle ja kiitollinen mieli täyttää sydämen. Luottamustehtävien hoitamisessa saa harvoin kokea, että oikean asian puolustamisessa oikeus voittaa. Nyt kävi näin. Vaikka asia on sinänsä pienehkö, mutta sillä on suurempi merkitys kuin arvaammekaan. Jaksakaamme olla ajanhermolla silloin, kun siihen on aihetta.

Alla vastaus oikaisuvaatimukseen Lasten ja nuorten lautakunnan 5.2.14 kokouksesta.

OIKAISUVAATIMUS LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN 18.12.2013 § 86 PÄÄTÖKSESTÄ / KYLLIKKI MALKKI JA MARKKU TENHUNEN

Lasten ja nuorten palvelualue

Järvenpään kaupungin lasten ja nuorten lautakunta on 18.12.2013 § 86 päättänyt muuttaa nuorisotoiminnan avustusohjeita vuoden 2014 alusta alkaen. Lautakunnan päätöksen mukaan kohdeavustuksia myönnetään vain järvenpääläisille rekisteröityneille yhdistyksille ja kaupungissa toimiville, järjestäytyneille nuorisotoimintaa järjestäville ryhmille. Päätöksessä on rajattu, että paikalliset seurakunnat eivät kuulu avustettavien piiriin.

Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus, jossa vaaditaan ko. päätöksen kumoamista.

Kopio oikaisuvaatimuksesta liitteenä A.

Vastineena oikaisuvaatimukseen lasten ja nuorten palvelualue esittää seuraavaa:

Lautakunnan päätös avustusohjeiden muuttamisesta oli yksimielinen. Tarve muuttaa ohjeistusta perustui jo opetus- ja kasvatuslautakunnassa aiemmin käytyyn keskusteluun ja huoleen siitä, että niukoista nuorisoavustuksista merkittävä osa ohjautui jo muilta toimintaedellytyksiltään vakaammille uskonnollisille yhteisöille. Lähikunnissa ei saatujen tietojen mukaan ole ollut vastaavaa ilmiötä.

Kaupungin nuorisopalvelujen harkinnanvaraisilla avustuksilla on pyritty vahvistamaan erityisesti nuorisolain suositusten mukaisesti paikallisten nuorisoyhdistysten toimintaa sekä vapaaehtoisuuteen ja nuorten omaehtoisuuteen perustuvaan toimintaan. Pyrkimyksenä on ollut avustuksin vahvistaa niiden toimijoiden ja yhteisöjen mahdollisuuksia, joiden taloudelliset edellytykset toiminnan järjestämiseen ovat niukat.

Päätöksestä tehdyssä oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että perustelut eivät ole kestävällä pohjalla ja yhdenvertaisuuslain vastaisia. Yhdenvertaisuuslain 2 §:ssä on säädetty lain soveltamisala. Lainkohdan mukaan yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta tapaukseen. Tapaukseen tulee kuitenkin sovellettavaksi muut ylemmän tasoiset yhdenvertaisuussäännökset.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Edellä mainittuja lainkohtia tulee soveltaa kunnan päättäessä esimerkiksi harkinnanvaraisista avustuksista. Kunnan on huomioitava kunnallisen päätösvallan perustuslain asettamat rajoitukset päättäessään niin lakisääteisistä kuin ns. vapaaharkintaisista avustuksista, jotka kunta on ottanut vapaaehtoisesti itsehallintonsa nojalla hoidettavakseen.

Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslain 6 §:ssä säädetään kielletyistä syrjintäperusteista. Lähtökohtaisesti kunnan on kohdeltava yhdenvertaisesti viranomaisessa asioivia. Vaatimus koskee niin luonnollisia kuin juridisia henkilöitä eli esimerkiksi yhdistyksiä. Laissa mainitaan, että eri asemaan asettamiselle tulee olla hyväksyttävä peruste. Sellainen on esimerkiksi tasa- arvolain 9 §:n säätämä vaatimus suosia aliedustettua sukupuolta koskevia hakijoita, jolloin kyse on niin sanotusta positiivisesta erityiskohtelusta. Lautakunnan päätöksessä ei sellaista perustetta ole esitetty, vakaampi taloudellinen asema ei ole lain kohdan tarkoittama hyväksyttävä peruste. Myös paikallisiin seurakuntiin tulee soveltaa samoja ehtoja avustuspäätöstä tehdessä kuin muihin paikallisiin yhdistyksiin.

Lasten ja nuorten lautakunta 5.2.2014 § 4

Ehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää edellä selosteessa olevaan palvelualueen vastineeseen perustuen hyväksyä Kyllikki Malkin ja Markku Tenhusen oikaisuvaatimuksen ja kumota lasten ja nuorten lautakunnan päätöksen 18.12.2013 § 86 koskien nuorisotoiminnan avustusohjeiden muuttamista vuoden 2014 alusta alkaen.

Päätös: Hyväksyttiin.

Kunta uudistuksen väliraportista

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Visio: älykäs, ketterä, verkostomainen kaupunki. Sanoilla luodaan mielikuvia. Miten kaupunkia voidaan sanoa älykkääksi. Ketteryys ja verkostomaisuus, se kyllä toteutuu.

Eittämättä tulee mieleen, jääkö ihmisten hyvinvointi sivuseikaksi, kun raha ratkaisee säästöjä haettaessa. Olisiko koko kuntien yhdistymispaineita edes tullut, jos koko maan talous olisi kunnossa. Väliraporttia kuunnellessani Keravalla, jäi päällimmäisenä mieleen Eero Laesterän talouden madonlukujen luettelu. Veronkorotuksia, veronkorotuksia ja sopeuttamisia toisensa perään tehtiinpä sitten mitä tahansa. Jos ei tehdä mitään tai vaikka tehtäisiinkin, on talouden syöksykierre näillä näkymin vain syvenevä. Mietityttämään jäi myös jokaisen kunnan hyvinkin erilaiset tavat toimia. Organisaatioiden yhteensovittaminen voi tuottaa tuskaa.

Lausuntopyyntöön. Metropolihanketta ei pidä piilottaa kaappiin luurangoksi, joka ponnahtaa esiin arvaamattomasti. Sen on näyttävä selvästi jo tätä visiota luotaessa.

Kuntaliitoksessa on hyviäkin asioita. Mielestäni kuntaliitokset toisivat selkeyttä erityisesti maankäytön ja kaavoituksen, sekä liikenteen osalta. Tästä pitkällä aikavälillä hyötyisi koko 8 – kuntien alue.

Pienten kuntien on vaikea suoriutua kilpailussa, kun puhutaan infrastruktuurin kehittämisestä Globaalissa kilpailussa

Huomioni kiinnittyy erityisesti kouluverkko suunnitelmaan. Suunnitelmat näyttävät hurjilta. Koulujen määrä supistuisi väljässäkin mallissa melkoisesti nykyisestä. Onko massiiviset koulut järkeviä lasten kannalta. Pelkään, että tässä muutosmylläkässä lapset jää totisesti jalkoihin. Tämä tulee ottaa huomioon tehtäessä tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä. Kunnille jää kouluverkkosuunnitelmassa hahmotelmassa useita kiinteistöjä. Kuntien ensisijainen tehtävä ei ole omistaa suuria kalliita kiinteistömassoja, vaan tuottaa palveluita. Niin. Kuntaliitoksen myötä vapautuvia kiinteistöjä on voitava tarjota vuokralle tai myydä yrityksille toimitiloiksi tai muuntaa yhdistyneen kunnan muuhun käyttöön ainakin joitakin...

Kaikkien kuntien talous on tiukalla. Sen tiedämme. Kuntaliitosten etu ja yhdessä tekemisen etu on se, että päällekkäishallintoa voidaan purkaa ja näin saadaan säästöjä.

Mutta kuntatyöntekijöiden 5- vuoden erityissuoja irtisanomisten osalta pitäisi pystyä purkamaan lainsäädäntöä muuttamalla. Millään muulla ammattiryhmällä ei tietääkseni tällaista etua ole. Kyse on siis yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamisesta. Jos tässä onnistuttaisiin toisi tämä siirtymäkaudella merkittävät säästöt. Tämä näkyisi osittain myös veroprosenteissa uskoisin.

Alueellisten peruspalveluiden tarjoaminen ei liene mikään suoranainen taakka, tarjotaanhan sitä jo nyt. Terveydenhoidon saralla keskittäminen erikoissairaanhoidon osalta on järkevää. Jos asioita tehdään leveämmillä harteilla, kenties voidaan saada enemmän resursseja pienempien lähipalveluiden kehittämiselle. Keskisellä Uudellamaalla etäisyydet eivät muodostu sairaanhoidossa kenellekään varsinaiseksi esteeksi hoidon saamiselle. Järvenpäästä katsottuna 50 km säteellä ovat maan parhaat kirurgit, aivokirurgit ja sydänspesialistit, sekä muut erityissairaanhoidon ammattilaiset, kun erityishoitoa tarvitaan.

Keski-Uudenmaan kaupungin verkostoideaa pidän hyvä. Alueellinen lähidemokratia toteutuu – ja samalla saadaan suuren kaupungin yhteistyön ja voiman edut. Tämä tulee varmasti tukemaan yrittäjyyttä ja alueen imua, kun ajatellaan teollisen ja kaupallisen kehittymisen mahdollisuuksia alueella. Keski-Uudenmaan kaupunki sijaitsee strategisesti ja logistisesti hyvällä etäisyydellä kansainvälisestä lentokentästä ja satamista.
Kuitenkin ilman liitettävien kuntien asukkaiden äänestyksessä antamaa tukea ei liitoksia pitäisi tehdä. Näillä mietteillä KD.na tuemme selvitystyön jatkamista

Oikeudenmukaisuuden puolesta

Järvenpään kaupungin talous on ahtaalla. Ahdistuksen lievittämiseksi on tartuttu mitä kummallisimpiin keinoihin säästöjen löytämiseksi vuodelle 2014. Lasten ja nuorten lautakunta teki 18.12.13 kokouksessaan päätöksen, jättää ohjeistuksessaan järjestöille myönnettävien avustusten ulkopuolelle seurakunnat. Tämä koski erityisesti Järvenpään Helluntai- ja Vapaaseurakuntaa.

Perustelut kuuluivat:

Tasapainottamisohjelman toteuttamiseksi paikallisille nuorisoyhdistyksille ja toimintaryhmille myönnettävien kohdeavustuksien jakoperusteita tarkistetaan vuoden 2014 alusta alkaen siten, että kohdeavustuksia myönnetään vain järvenpääläisille rekisteröidyille yhdistyksille ja kaupungissa toimiville, järjestäytynyttä nuorisotoimintaa järjestäville ryhmille.

Järvenpääläiset seurakunnat saivat vuoden 2013 avustusten jakopäätöksessä 25 % laskennallisesta avustuksen enimmäismäärästä opetus- ja kasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti.

Järvenpään Helluntai- ja Vapaaseurakunnat tekevät aktiivista varhaisnuoriso- ja nuorisotyötä kaupungissa. Molempien järjestämään ja toteuttamaan toimintaan osallistuu merkittävä määrä järvenpääläisiä lapsia ja nuoria.

Seurakuntien taloudellinen asema verrattuna paikallisiin nuorisoyhdistyksiin on kuitenkin vakaampi. Näin kaupungin avustuksen merkitys on vähäisempi toiminnan kannalta. Tarkistetuissa ohjeissa esitetään, että paikalliset seurakunnat eivät kuulu avustettavien piiriin.

Oikeudenmukaisuus tajuni hälytti. Noin ei kertakaikkiaan saa toimia. Sen seurauksena tein Markku Tenhusen kanssa oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä seuraavin perusteluin.

Päätöstä on mm. perusteltu sillä, että koska evankelisluterilainenkaan kirkko ei saa avustusta, eivät muutkaan seurakunnat voi saada avustusta. Tekstinlaatija on kuitenkin unohtanut, että Vapaaseurakunta ja Helluntaiseurakunta eivät ole julkisoikeudellisessa asemassa. Heillä ei ole samanlaista veronkanto-oikeutta, kuten evankelisluterilaisella kirkolla. Kyseinen kannanotto asettaa edellä mainitut tahot eriarvoiseen asemaan ja sotii yhdenvertaisuuslakia vastaan.

Toinen merkittävä argumentti tekstissä on se, että mainittujen seurakuntien taloustilanne on vakaampi kuin urheilujärjestöillä tai poliittisilla järjestöillä. Sehän kertoo siitä, että seurakunnat osaavat hoitaa talouttaan, ja myös kohdentaa niille osoitettuja tukivaroja oikein. Jos vedotaan siihen, että seurakunnat keräävät kolehteja, niin näin tekee myös evankelisluterilainen kirkko ja vastaavasti myös järjestöt keräävät jäsenmaksuja, pitävät myyjäisiä ja arpajaisia sekä ottavat vastaan lahjoituksia jne. Perusteluosan teksti ei ole kestävällä perustalla ja on yhdenvertaisuuslain vastainen.

- Lasten ja nuorten lautakunnan päätös vaatii oikaisun.

Asia sinänsä näyttää pieneltä. Mutta salliessamme pieniä epäoikeudenmukaisuuksia niistä usein alkaa kehittyä isompiakin vyöryjä, joille myöhemmässä vaiheessa on melko mahdotonta tehdä mitään. - Jos annat pahalle pikkusormen, se vie pian sinulta koko käden.