Se on sitten
pattitilanne. Siinä sitä silmät ymmyrkäisinä ällistellään.
Miten se on mahdollista. Miten se on päässyt syntymään. Lamaannus
pyyhkäisee yli. Sehän on yhtä kuin ettei tilanteelle voida tehdä
yhtään mitään. Kukaan ei tiedä miten tähän on tultu ja mistä
kaikki alkoi. Hankalinta on selvitä patin kanssa eteenpäin, tuskin
ollenkaan. Voikohan sitä edes puhkaista?
Tämä patti
yllättää mitä uskomattomimmissa tilanteissa, tapahtumissa ja
asioissa. Se voi kohdata yhteisöjä, työpaikkoja, perheitä tai
mitä tahansa, jossa kaksi tai useampi osapuoli yrittää sovittaa
näkemyksiään yhteen. Tietä vain ei löydy tyydyttävään
ratkaisuun. Patti vain jököttää paikallaan kuin mustekala, joka
on lonkeronsa nielaissut sisälleen. Kukaan ei uskalla koskea
jälkiseurausten pelossa. Pattitilanne on paha juttu.
Tuntuu joskus siltä,
että tämä hirvittävä työttömyyskin on pattitilanne, jos mikä.
Kyllä sille patille "mustekalalle" on yritetty jotain
tehdä mutta patti ei ole pienentynyt. Valtion velkaantumisen patti
kasvaa yhtälailla eikä sille saada kunnon kuria. Työmarkkinoilla
vaikuttava patti nielee lonkeroihinsa mitä mielettömämpiä asioita
lakkoineen päivineen. Siinä menee nokiat, stx.t, metsot,stora ensot, talvivaarat. Pattitilanteita voi syntyä mitä arkisimpien asioiden
keskellä. Monesti patti kasvaa mittaamattomiin suhteisiin mm. uuden
ja vanhan kohdatessa. Vanha pitää lujasti kiinni menneisyydestä.
Näin on aina ollut ja näin se vastakin tapahtuu. Uusi puolestaan
yrittää myrskytuulen lailla puskea eteenpäin. Tässä
kieputuksessa syntyy tosi pattitilanne. No, helpotushan se on.
Syntipukki löytyi, pattitilannetta tuosta kaikesta voi syyttää.Pahat on patit kuntien budjetien väännöissä ja suorastaan "iilimatomaiset" valtionvelan kasvussa. Ollaan kiikissä. Olemme kaikki yhtä suurta perhettä "EU.a" Euroopassa. Et voi kansalliselle hädällesi tehdä mitään. Suomen markan aikaan devalvointiin, kun hätä tuli. Nyt et voi.
Mistä ainekset
moisen pattitilanteen syntymiselle. Siemenet patille lähtevät jo
hyvin kaukaa. Itsekkyys ja katkeruus niin yksilöiden kuin
yhteisöidenkin keskellä antaa suotuisan maaperän pattitilanteen
syntymiselle. Siihen kun höystetään vielä "perisuomalainen" kateus
mukaan, niin kyllähän patteja löytyy joka nurkasta. Itsesäälissäkin
pattitilanteen synnyttyä on niin mukava kieriskellä. Ja periksi en
anna, kun minä, minä, minä, minun oikeus jne. Niin vaikkapa,
minulla on oikeus istua bussipysäkin odotuspenkin selkänojalla ja
kurata istuinosa niin, ettei väsynyt kulkija voi siihen istua
sotkematta vaatteitaan. Tai työttömän pitää lojua kotona
eikä hän saa mennä työttömyyskorvaustaan vastaan töihin
johonkin, jossa tarvittaisiin kipeästi apua. Joku voi
mokomasta rikastua. Mieluummin lähetetään vaikkapa erilaisille kursseille
kurssikeskuksiin "aikuisten päivähoitoon". Siihen kyllä
rahoja löytyy.
Olisikohan mitään
keinoa välttää noita inhottavia pattitilanteita. Muutamia
ajatuksia ihmissuhdekursseilta, sopivat suurempiinkin ympyröihin
Myönnä virheesi, että olen väärässä. Kiitos Sinulle, hoidit
homman todella hyvin. Kysy, mitä mieltä sinä olet. Kuule vastaus,
äläkä vain kuuntele. Voitko auttaa ja huolehtia. Tärkeä sana on
ME = sinä ja minä. Ja vähemmän tärkeä sana on minä. Ajatelkaa
toinen toisenne parasta. Se miten toivot
itseäsi kohdeltavan, kohtele samoin toista ja pattitilanteita ei
pääse syntymään. Mitähän se Sarasvuo oikein saarnasi. Jotain lähimmäisen huomioimisesta ja rakastamisesta. Hmm....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti