torstai 17. syyskuuta 2015

Sinä joka osaat luoda sopua, luo sitä tosissasi

Pääministerin puhe oli hyvä ja asiaa luotaava. Ei pääministeri Sipilää kiinnostane parrasvalojen räiskeet ennemminkin sydämen hätä tästä rakkaasta Suomen maasta. Rehellinen ja karu totuus on juuri noin, vaikka jollekin se oli vain tylsä puhe. Änkyrät kyllä hangoittelevat vastaan sokaistuneena tilanteen vakavuudelle.
- En voisi koskaan antaa itselleni anteeksi, jos jätämme nyt tekemättä ja pudotamme kintaat, Sipilä sanoo vakavana.
Niin kuka voisi itselleen antaa anteeksi, jos näkee jonkun hoippuvan kuilun partaalla eikä tekisi mitään.
Puheen loppuosassa ei jääty toivottomuuden tilaan, vaan avattiin toivon näköaloja. Olemme kaikessa outoudessamme vahva kansa.
- Meillä suomalaisilla on erityinen luontosuhde, otamme innolla uutta teknologiaa käyttöön, olemme käytännönläheisessä ongelmanratkaisukyvyssä maailman parhaita.
Olemme hieman outo kansa - teemme mieluummin kuin puhumme ilmanaikuisia. Suomalainen kädenpuristus merkitsee enemmän kuin satasivuinen juridinen sopimus.
Näille vahvuuksille pystymme rakentamaan uutta.
Hallitus on tässä vakavassa paikassa – yhtenäinen ja tosissaan. Kaivetaan nyt sisu sekä yhdessä tekemisen ja välittämisen henki. Jos jokin on varmaa, niin se, että tästäkin selvitään, oli Sipilän viesti.

Suomalaiset, nyt ei ole aika vain neuvotella ja neuvotella. Kuiluun putoaminen on oikeasti hiuskarvan varassa. Sinä joka osaat luoda sopua, luo sitä tosissasi. Sinä, joka osaat ratkoa käytännössä ongelmia – tee niitä ratkaisu ehdotuksia tosissasi. Sinä joka osaat rukoilla – rukoile tosissasi.

Franciscus Assisilaisen rukous
Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.

Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,
sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.

Ei kommentteja: